Henkilövaunujen törmääminen raidepuskimeen ja edelleen toimistorakennuksen seinään Helsingin asemalla 4.1.2010

Maanantaiaamuna 4.1.2010 oltiin siirtämässä Helsingistä kello 8.12 Kajaaniin lähtevää InterCity-junaa 71 Ilmalan varikolta Helsingin asemalle. Veturi työnsi vaunuja kohti lähtöraidetta 7. Junan vaunut olivat tulleet edellisenä iltana samassa kokoonpanossa Kajaanista IC 78:na. Vaunuille oli tehty Ilmalan varikolla jarrujen täydellinen koettelu ennen veturin liittämistä ja yksinkertainen koettelu, kun veturi oli liitetty.

Veturin työntäessä vaunuja vaunujen välinen kytkinlenkki oli jossakin vaiheessa irronnut vetokoukusta. Ensimmäiset ongelmat havaittiin, kun Pasilan aseman jälkeen junan 1 500 voltin sähköjärjestelmään tuli vika, joka avasi veturin pääkatkaisijan. Kuljettaja pysäytti junan ja pyysi saattokonduktööriä selvittämään ongelman syyn.

Kulkiessaan junan ulkopuolella konduktööri havaitsi kahden vaunun välisen 1 500 voltin kaapelin olevan huonosti pistorasiassaan. Hän ei saanut työnnettyä pistotulppaa takaisin paikalleen, joten vaunut päätettiin työntää lähtölaituriin ilman 1 500 voltin kytkentää. Lähtölaiturissa kyseinen kytkentä korjattaisiin tai kytkettäisiin toisella puolella vaunun päädyssä oleva kaapeli. Vian etsintään ja korjausyritykseen meni aikaa 15 minuuttia, minkä jälkeen työntöä oltiin valmiita jatkamaan.

Junan kuljettua vajaan 200 metriä se pysähtyi jarrujen mentyä päälle. Konduktööri lähti tarkastamaan syytä ja kuuli junan sisällä kulkiessaan paineilman ulospuhalluksesta johtuvaa suhinaa. Suhina kuului samasta vaunuvälistä, jossa oli ollut ongelmia 1 500 voltin kaapelin kanssa. Hän meni ulos vaunusta katsomaan, mitä oli vialla. Hän havaitsi jarrujohdon letkun irronneen kytkimestä ja pääsäiliöjohdon letkun irronneen kytkinhanasta. Hän katsoi myös vaunujen väliin nähdäkseen oliko siellä muita vaurioita. Hän ei huomannut mitään muuta poikkeavaa.

Konduktööri totesi, ettei pysty korjaamaan letkujen kytkentöjä, koska väli oli niin jäässä. Siksi hän päätti laittaa yksikön siihen kuntoon, että se saadaan siirrettyä pois ratapihalta estämästä muuta liikennettä. Hän haki ravintolavaunusta rautakangen, jolla sai käännettyä veturinpuoleisen vaunun kytkinhanat kiinni, jotta neljässä veturia lähinnä olevassa vaunussa saataisiin jarrut toimimaan. Sen jälkeen hän irrotti jarrut neljästä ensimmäisestä vaunusta, jotta ne saataisiin liikkeelle. Ollessaan ensimmäisen vaunun kohdalla hän totesi, että jarrut olivat irronneet, koska vaunut lähtivät liikkeelle. Hän pyysi veturinkuljettajaa pysäyttämään junan, jotta pääsisi mukaan. Kuljettaja kertoi kuitenkin veturin olevan paikallaan, jolloin konduktööri tajusi vaunujen lähteneen itsekseen liikkeelle. Vaunujen nopeus oli jo niin suuri, ettei hän päässyt enää vaunuihin sisälle. Konduktööri soitti radiopuhelimella liikenteenohjaukseen ja kertoi vaunujen olevan tulossa hallitsemattomasti kohti Helsingin asemaa ja pyysi varoittamaan kaikkia mahdollisia. Lisäksi hän pyysi soittamaan vaunujen mukana olevalle ravintolavaunun henkilökunnalle.

Raide 7, jolle yksikkö oli alun perin menossa, on aseman pääovien kohdalla. Liikenteenohjaaja ohjasi vaunut sivummalle kohti raidetta 13 ja soitti aseman vartijoille ja kehotti heitä tyhjentämään raiteen sivuilla olevat laiturit sekä raiteiden pään. Lisäksi hän varoitti asemakuulutuksella: ”Huomio! Raiteella 13 tulee vaunuja päin pukkia, hallitsematon tilanne.”

Vaunut törmäsivät arviolta 25–30 km/h-nopeudella raiteen 13 päässä olevaan raidepuskimeen. Ensimmäisenä olleen kaksikerroksisen vaunun etupää nousi törmäyksessä rikkoutuneen raidepuskimen päälle ja edelleen raiteen päässä olevan betoniesteen päälle törmäten raiteen päässä olevan toimistorakennuksen seinään. Vaunu painui osaksi rakennuksen sisään. Vaunuissa törmäyksen aikana olleista kolmesta henkilöstä yksi loukkaantui lievästi.

Onnettomuuden jälkeen tehdyissä teknisissä tarkastuksissa jarruissa ei havaittu sellaista vikaa tai jäätymistä, joka olisi voinut aiheuttaa onnettomuuden. Irronneen välin tarkastuksissa todettiin, että kyseiseen väliin oli pakkasjakson aikana muodostunut runsaasti kovettunutta lunta ja jäätä. Tämä oli vaikuttanut kytkinlenkin irtoamiseen vetokoukusta. Lumen ja jään takia oli vaikea havaita oliko kytkinlenkki paikallaan. Tarkastuksessa voitiin nähdä, että viimevaiheessa vetokoukussa oli ollut niin paljon jäätä, että lenkki ei ole ollut kunnolla koukun pohjalla.

Irronnut vaunujen väli oli painunut takaisin kiinni 1 500 voltin kaapeliongelmien jälkeen tehdyssä jarrutuksessa ja uudelleen jarrujohdon katkeamisesta johtuneessa jarrutuksessa. Välin on täytynyt kuitenkin olla auki silloin, kun kaapeli on vioittunut ja kun letkut ovat auenneet.

Tutkinta jatkuu onnettomuuden yksityiskohtien, olosuhteiden, ennakoivien toimien ja suunnitelmien sekä pelastus- ja suojelutoiminnan selvittämiseksi. Tutkintaselostus on valmis arviolta vuoden kuluttua.

Lisätietoja antaa tutkintalautakunnan puheenjohtaja, johtava tutkija Esko Värttiö, puh. 040 547 5484.