Ikääntyneiden omaishoitajien toimintakykyä ja kuormittumista on seurattava paremmin

Pariskunnan mies toimi vaimonsa omaishoitajana. Lähiomaisia ei ollut. Pariskunta oli sosiaalipalveluiden asiakas sopimusomaishoidon myötä, mutta kotihoitoon heillä ei ollut virallista asiakkuutta.

”Tämä tutkinta toi hyvin esille sen, että sosiaalipalveluissa ei ole tunnistettu ilman lähiomaisia toimivan omaishoitajan vaativaa hoitovastuuta ja tukiverkon puuttumisesta aiheutuneita riskejä. Omaishoitajan kuormittumisen kokonaiskuva puuttuu, sillä siihen ei ole valtakunnallisia kriteereitä, prosesseja tai mittareita. Kehittämisen tulisi lähteä jo siitä, että ilman läheistentukiverkostoa toimivien ikääntyneiden omaishoitajien osalta tehtäisiin kokonaisvaltainen säännöllinen arvio siitä, selviytyvätkö he ylipäänsä tehtävistään. Heidän hyvinvointinsa edistämiseen tulisi myös kiinnittää erityistä huomiota”, painottaa tutkinnanjohtaja Hanna Tiirinki.

Tämän hetken tietojärjestelmät ovat pirstaloituneet, eivätkä ne tue iäkkäiden, kotona-asuvien henkilöiden terveyttä ja hyvinvointia koskevan asiakas- ja potilastietojen kokonaiskuvan muodostumista. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän tulisi rohkaista työntekijöitä perehtymään asiakas- ja potilastietoihin työtehtävän niin vaatiessa – ei päinvastoin.

”Peräänkuulutamme suosituksilla nyt nimenomaan kansallisten mittareiden luomista omaishoitajien jaksamiseen sekä toimintakyvyn arvioimiseen ja seurantaan. Myös etäteknologia ja digitalisaatio mahdollistavat nykyään paremman seurannan – niiden tarjoamia mahdollisuuksia tulisi hyödyntää. Kotihoidossa pitäisi myös olla kattavat toimintamallit erityistilanteisiin – nyt potilas ja omaishoitaja jäivät kymmeneksi päiväksi ilman yhteydenottoa tai apua”, toteaa tutkinnanjohtaja Tiirinki.

Neuvotteleva virkamies Satu Karppanen sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa, että omaishoito on sosiaalipalvelu muiden sosiaalipalvelujen joukossa ja sen järjestämisvastuu on hyvinvointialueella. Laissa säädettynä omaishoidontuen myöntämisedellytyksenä on, että hoitajan terveys ja toimintakyky riittävät hoitotyöhön ja että omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää. Siinä tarkoituksessa hyvinvointialueilla on arvioitava sekä hoidettavan että hoitajan palveluntarvetta säännöllisesti.

”Sosiaali- ja terveydenhuollossa kehitetään ja otetaan käyttöön erilaista teknologiaa vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Siinä mielessä näemme sosiaali- ja terveysministeriössä kannatettavana mm. etäteknologian hyödyntämisen asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia koskevan tilannekuvan muodostamisessa. Etäyhteyksien avulla voidaan mahdollistaa nopea tiedonsaanti mm. omaishoidon piirissä olevan asiakkaan – tai omaishoidettavan - ja omaishoitajan tilanteesta”, kertoo Karppanen.

Linkki tiivistelmään ja tutkintaselostukseen

Lisätiedot:
Tutkinnanjohtaja (OTKES) Hanna Tiirinki, puh. 02951 50747
Neuvotteleva virkamies (STM) Satu Karppanen, puh. 02951 63549