2024-S23 Yrittäjien työturvallisuuden parantaminen

Suosituksen perustelu

Työturvallisuuslaki ja työsuojeluviranomaisen toiminta kohdistuu ensi sijassa työntekijöiden työsuojeluun. Yrittäjä vastaa pääosin itse työturvallisuudestaan. Pienten yritysten työturvallisuustietoisuudessa havaittiin puutteita. Puutteellinen tietämys tuli esiin myös työnantajarooliin liittyvissä vastuissa. Yrittäjille sattuneita työtapaturmia ei systemaattisesti tutkita. Yrittäjien työturvallisuutta tulee kuitenkin kehittää

Suositus

Sosiaali- ja terveysministeriö kehittää menettelyjä, joilla yrittäjät saadaan noudattamaan omassa työssään samanlaisia työturvallisuuskäytäntöjä, joita työturvallisuuslaki edellyttää työntekijöiden työsuojelulta.

Suosituksen tarkennus

Teematutkinnan aineiston perusteella pienyrittäjien työturvallisuudenhallintaa tulisi kehittää erityisesti maa- ja metsätalousalalla. Yrittäjien työturvallisuuden kehittäminen tukee myös yrittäjän työturvallisuusosaamista työnantajana.

Tutkinta, jossa toistettu: ---

Toimenpiteet / perusteet

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa suhteessa työntekijöihin, ja yhteisen työpaikan osalta myös suhteessa muihin yhteisessä työpaikassa työskenteleviin yrittäjiin ja heidän työntekijöihin. Työsuojeluviranomainen suorittaa työpaikkatarkastuksia, joiden yhteydessä valvotaan työturvallisuuslain noudattamista. Työturvallisuuteen liittyvä valvonta- ja viestintätoiminta (sisältäen ohjeet, neuvonnan ja verkostovaikuttamisen) kohdistuu myös yrittäjiin ja lisää heidän tietoisuutta turvallisista työnteon tavoista. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee verkostoyhteistyötä Työterveyslaitoksen, Työturvallisuuskeskuksen, Työsuojelurahaston, työmarkkinajärjestöjen ja Suomen Yrittäjien kanssa työturvallisuuden edistämiseksi kaikissa työpaikoissa. Työturvallisuuden suhteen haasteita tiedetään olevan ennen kaikkea pienissä työpaikoissa, joiden yrittäjillä on selkeitä resurssiongelmia (aika, osaaminen, raha). Näistä raha- ja aikaresursseihin STM ei pysty vaikuttamaan. Osaamisen suhteen verkostoyhteistyöllä pyritään työturvallisuuteen liittyvän tiedon ja tietoisuuden jakamiseen pienille työpaikoille yksinyrittäjät mukaan lukien. Esimerkki tietoisuuden jakamisesta hallitusohjelmaan sisältyvä TYÖ2030 -ohjelmalla edistetään mm. hyvää johtajuutta, jolla on vaikutusta myös työturvallisuuteen. Maa- ja metsätalouden yrittäjien työturvallisuutta edistetään yhteistyössä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikön (TTL) ja Työturvallisuuskeskuksen maa- ja metsätaloustyöalatoimikuntien kanssa. EU:n maatalouden CAP-tukeen sisältyi tämän vuoden alusta alkaen niin kutsuttu ”Sosiaalinen ehdollisuus”. Vakava työturvallisuuslain tai työsuhteeseen liittyvän terveyshuoltolain rikkominen voi johtaa maatilayrityksillä maataloustukien osittaiseen menettämiseen. Sosiaalisen velvollisuuden velvoittavuutta on viestitty yhteistyössä MMM, Mela, MTK, TTK ja MTA (Maaseudun työnantajaliitto) vuodesta 2024 alkaen maatalousalalla. Maa- ja metsätalousministeriön nk. Neuvo-tuki sisältää sosiaaliseen ehdollisuuteen liittyen myös yrittäjien tuetun neuvonnan työturvallisuuteen liittyen. Sosiaalista ehdollisuutta on pyritty käyttämään tietoisesti hyväksi työturvallisuustietoisuuden levittämisessä.