B4/2003Y Kylpylän sisäkaton romahtaminen Kuopiossa 4.9.2003

Kylpylähotelli Rauhalahden uuden allasosaston pääaltaan yläpuolella ollut alakatto putosi kokonaisuudessaan alas Kuopiossa torstaiaamuna 4.9.2003. Altaassa oli uimassa kolme henkilöä. Kello 8.52.48 uimassa olleet henkilöt havaitsivat, että katto alkoi tulla alas. Alakatto oli vesiliukumäen puoleisessa päässä alhaalla alle kahdessa sekunnissa ja täysin alhaalla kolmessa sekunnissa. Uimarit eivät ehtineet juuri suojautua katon iskulta, mutta olivat kuitenkin sijoittuneet niin, että katto ei lyönyt heitä tainnoksiin. He pääsivät omin avuin lähelle altaan reunaa ja kaksi henkilöä myös ylös altaasta. Kolmas uimassa ollut henkilö pääsi henkilökunnan auttamana pois altaasta oltuaan romahtaneen katon alla altaassa hiukan yli kahdeksan minuuttia.

Uimassa olleet henkilöt selvisivät vähäisillä vammoilla. Koko 256 m2:n laajuinen pääaltaan yläpuolinen alakatto valaisimineen, paloilmaisinlaitteineen ja johdotuksineen jouduttiin uusimaan. Katto rikkoi alas tullessaan valvontakameran, altaan laitteita ja kalusteita. Onnettomuudesta aiheutuneet välittömät kustannukset olivat noin 75 000 euroa ja kylpylähotellille aiheutuneet myyntituottojen menetykset arviolta noin 111 000 euroa. Uusi allasosasto oli suljettuna vajaat kuusi viikkoa.

Syynä alakaton romahtamiseen oli ruostumattomasta teräksestä tehtyjen ripustinlankojen katkeaminen jännityskorroosion seurauksena. Muutaman lähellä toisiaan olevan langan katkettua kuorma vieressä oleville langoille kasvoi niin suureksi, että lisää jännityskorroosion heikentämiä lankoja katkesi ja jousiripustimia irtosi kannatinrangoista. Langan materiaaliksi oli valittu ruostumaton teräs AISI 304, koska Eurocode-esistandardi SFS-ENV 1993-1-4 kansallisine soveltamisohjeineen ei ollut hankkeen toteutusaikana suunnittelijoiden, rakentajien ja rakennusvalvontaviranomaisten tiedossa, eikä sitä osattu hyödyntää oikean teräslaadun valintaan uimahalli- ja kylpyläolosuhteisiin. VTT:n tekemän selvityksen mukaan myöskään alkuperäisissä suunnitelmissa ollut "haponkestävä teräs" AISI 316 ei olisi ollut merkittävästi parempi jännityskorroosiomielessä. Jännityskorroosio ei ole riippuvainen yksinomaan kuormasta johtuvista jännityksistä, vaan tärkeämpi tekijä on langan käsittelyssä syntyneet jäännösjännitykset. Jäännösjännitysten välttäminen on käytännössä lähes mahdotonta, koska niitä syntyy vielä asennusvaiheessakin.

Syy alakaton täydelliseen romahtamiseen oli se, että katto oli tehty täysin yhtenäiseksi, eikä siinä ollut liikuntasaumoja tai erikoisliitoksia, jotka olisivat estäneet jatkuvan sortuman. Katto oli myös suhteellisen raskas, sillä yhdelle ripustinlangalle kohdistui noin 33 kg:n kuorma. Jousiripustuksen kantavuusluokka oli 25 kg ja suurimmaksi sallituksi kuormaksi oli määritetty 328 N (33,4 kg). Alakattoa ei katsota kantavaksi rakenteeksi, joten suunnitelmissa ei jatkuvan sortuman mahdollisuuteen ollut kiinnitetty huomiota. Nykyiset suomalaiset suunnittelu- ja rakentamisohjeetkaan eivät edellytä alakattojen jakamista osiin jatkuvan sortuman estämiseksi.

Alakaton ripustus- ja kannatusrakenteiden kuntoa ei ollut tarkastettu katon valmistumisen jälkeen, koska alakatossa ei ollut tarkastusluukkuja ja alakatto oli yli viiden metrin korkeudessa altaan päällä.

Vastaavanlaisten alakattojen romahdusten ennaltaehkäisemiseksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa: Suunnittelua koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin tulisi kattavasti määritellä turvallisuuden kannalta tärkeisiin kuormaa kantaviin rakenteisiin materiaalit, jotka soveltuvat uimahalli- ja kylpyläolosuhteisiin. Lisäksi kylpylöiden ja uimahallien alakattorakenteita koskevat ohjeet tulisi päivittää siten, että alakattoja käsiteltäisiin kuten kantavia rakenteita, ja että alakaton yläpuolisen tilan ilmastointi tulisi toteuttaa siten, että klooria ei pääsisi kertymään rakenteiden pintaan, jos ne eivät ole korroosionkestäviä.

B4/2003Y Tutkintaselostus (pdf, 1.01 Mt)

B4/2003Y Tutkintaselostus (pdf, 1.23 Mt)

Tutkintalautakunnan aiemmat tiedotteet

Tiedote 1.10.2003

Hotelli Rauhalahden kylpyläosaston sisäkatto romahti 4.9.2003 Kuopiossa. Kattolevyt putosivat koko pääaltaan yläpuoliselta noin 260 neliömetrin suuruiselta alalta. Altaassa oli tuolloin uimassa kolme ihmistä, joiden onnistui pelastautua omin avuin altaasta.

Onnettomuustutkintakeskuksen asettaman tutkintalautakunnan VTT:llä teettämä tutkimus vahvistaa julkisuudessa olleen tiedon, että katon ripustukseen käytetty lankamateriaali on ollut austeniittista ruostumatonta terästä AISI 304 (EN 1.4301). Tutkimustulosten perusteella lankojen katkeaminen on aiheutunut jännityskorroosiosta. Jännityskorroosio on vähittäisenä särönkasvuna ilmenevä vauriomekanismi, joka edellyttää vetojännityksiä ja tiettyä materiaalikohtaista ympäristöä. Tavanomaisin austeniittiselle ruostumattomalle teräkselle jännityskorroosiota aiheuttava ympäristö on lämmin klorideja sisältävä vesiliuos. Allastilan lämpötila oli noin +30 ºC ja altaan veden desifioinnissa käytettiin klooria, jota haihtui veden mukana ja tiivistyi lankojen pintaan. Lankoihin välikaton painosta aiheutuva kuorma 30 kg/lanka on langan lujuuteen verrattuna pieni, noin 10 % myötölujuudesta. Jännityskorroosion kannalta on kuitenkin merkityksellistä jännityskorroosiota aiheuttavan ympäristön kanssa kosketuksissa olevan pinnan paikallinen jännitystila, joka voi jäännösjännitysten ja jännityskeskittymiä aiheuttavien tekijöiden vaikutuksesta olla hyvin korkea, vaikka ulkoiset jännitykset olisivat pienet tai niitä ei olisi lainkaan. Jäännösjännityksiä on voinut syntyä langan oikaisussa, langan yläpään silmukan taivutuksessa sekä asennuksessa tapahtuneessa taivuttamisessa. Paikallisia jäännösjännityksiä on aiheuttanut myös lankoja kiertävän naarmun pinnan kylmämuokkautuminen.

Kansainvälisten julkaisujen perusteella myöskään ns. tavallinen molybdeenillä seostettu haponkestävä teräs AISI 316 (EN 1.4401) ei olisi sopiva käytettäväksi kantavissa rakenteissa sellaisissa tiloissa, joissa rakenteet ovat kosketuksissa kostean klooripitoisen ilman kanssa eikä niitä pestä tai puhdisteta säännöllisesti. Mikäli jännityskorroosioriski on olemassa, niin rakenteissa suositellaan käytettäväksi paremmin korroosiota kestäviä austeniittisia ruostumattomia teräksiä, kuten EN 1.4439 (AISI 317LNM), EN 1.4539 (AISI 904L) tai 6 % molybdeeniä sisältäviä teräslaatuja esim. EN 1.4547 (UNS S31254). Asiaa on käsitelty myös ympäristöministeriön kuntien rakennusvalvontaviranomaisille 24.9.2003 lähettämässä kirjeessä alaslaskettujen kattojen rakenteellisesta turvallisuudesta.

Tutkintalautakunta jatkaa työtään mm. selvittämällä ja analysoimalla tarkasti tapahtumien kulun (sisältää myös pelastustoiminnan), rakentamiseen liittyvät asiat ja vallinneet olosuhteet. Tutkinnan tulosten perusteella esitetään suosituksia vastaavien tilanteiden välttämiseksi. Tutkinnan loppuun saattamiseen arvioidaan kuluvan vielä noin viisi kuukautta.

Lisätietoja antaa tutkintalautakunnan puheenjohtaja Esko Värttiö, p. (09) 1606 7742 tai 040 547 5484.

Tiedote 9.9.2003

Onnettomuustutkintakeskus päätti asettaa tutkintalautakunnan tutkimaan Kuopiossa 4.9.2003 tapahtunutta kylpylän sisäkaton romahtamista suuronnettomuuden vaaratilanteena. Tutkintalautakunnan tehtävänä on selvittää katon romahtamiseen vaikuttaneet tekijät ja olosuhteet sekä antaa suosituksia, joita toteuttamalla vastaavat rakenteen pettämiset voitaisiin tulevaisuudessa välttää.

Tutkintalautakunnan puheenjohtajaksi määrättiin johtava tutkija Esko Värttiö ja jäseniksi suostumuksensa mukaisesti pelastusylitarkastaja Pentti Kurttila ja DI Seppo Suuriniemi.

Lisätietoja antaa tutkintalautakunnan puheenjohtaja Esko Värttiö (p. 040 547 5484).