P2017-01 Puukotukset Turussa 18.8.2017

Perjantaina 18.8.2017 noin kello 16 marokkolainen 22-vuotias turvapaikanhakija puukotti Turun kauppatorilla seissyttä naista, tätä auttamaan tullutta miestä ja heti sen jälkeen lähellä ollutta toista naista. Puukottaja juoksi torin keskustan kautta Kauppiaskatua pitkin kohti Puutoria puukottaen kohtaamiaan henkilöitä.

Pian ensimmäisten puukotusten tapahduttua hätäkeskus sai useita hätäpuheluja. Hätäkeskus hälytti poliisin ja ensihoidon nopeasti. Hätäkeskukseen tuli seuraavan viiden minuutin aikana 64 hätäpuhelua, mikä ruuhkautti hätäkeskuksen.

Kauppatoria lähimpänä ollut poliisipartio oli Kauppatorilla puolessa minuutissa tehtävän saamisesta. Partio lähti tekijän perään paikalla olleiden osoittaessa puukottajan etenemissuunnan. Toinen poliisipartio oli linja-autoaseman läheisyydessä, mistä se lähti ajamaan Brahenkadun kautta kohti Kauppatoria. Partio havaitsi vastaan tulleen puukottajan, teki U-käännöksen, ajoi tekijän kiinni ja jalkautui. Poliisimies käskytti puukottajaa ja ampui häntä alaraajaan. Toinen poliisimies käytti etälamautinta. Puukottaja menetti toimintakykynsä, ja poliisipartio otti miehen kiinni noin kolmen minuutin kuluttua ensimmäisestä puukotuksesta.

Ensihoidosta ensimmäisenä hälytyksen saivat kenttäjohtaja, lääkäriyksikkö ja yksi ambulanssi. Ensimmäinen tieto oli, että vain yhtä henkilöä oli puukotettu. Pian uhrien määräksi muuttui kaksi ja hätäkeskus hälytti toisen ambulanssin. Hätäkeskus välitti ensihoidolle tiedon, että alueella on ammuttu. Hätäkeskukselle selvisi, että uhreja on ainakin 5¬6, jonka tiedon hätäkeskus niin ikään välitti ensihoidolle hälyttäen samalla lisää ambulansseja. Ensihoidolla oli vaikeuksia muodostaa kuvaa kohteen turvallisuudesta. Tekijöiden määrä oli epäselvä, samoin se, kuka oli käyttänyt asetta. Muutaman minuutin kuluttua hätäkeskus pystyi kertomaan ensihoidolle, että tekijä oli poliisin hallussa ja että poliisi oli käyttänyt asetta. Ensihoidon yksiköt siirtyivät alueelle.

Ensihoito alkoi selvittää potilaiden tilaa järjestyksessä Kauppatorilta Puutorille. Ensihoidon kenttäjohtaja ohjasi saapuvia ambulansseja uhrien luo. Uhreille annettiin tarvittava ensihoito ja heidät kuljetettiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan.

TYKS sai tiedon uhrien suuresta määrästä kello 16.10. Päivystyksen valmiutta kohotettiin. Ensimmäiset uhrit saapuivat päivystykseen 15 minuuttia myöhemmin, jolloin valmiuden kohottaminen oli vielä osittain kesken. Loput ensihoidon kohtaamat potilaat saapuivat päivystykseen seuraavan 15 minuutin aikana.

Tekijä puukotti yhteensä kymmentä henkilöä, joista kaksi kuoli ja kahdeksan loukkaantui. Kaikki uhrit ja tekijä saivat lääketieteellisestä näkökulmasta tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti. Tapahtuman jälkeen psykososiaalisen tuen tarve oli suurta.

Ensimmäisen viranomaisen tiedotteen julkaisi Lounais-Suomen poliisilaitos kello 16.37. Twitter-viestin mukaan Turun keskustassa oli puukotettu useita henkilöitä ja ihmisiä pyydettiin välttämään kaupungin keskustaa. Kymmenen minuuttia myöhemmin poliisilaitos tiedotti, että poliisi on ampunut yhtä epäiltyä tekijää ja tekijä on poliisin hallussa.

Tilanne jatkui melko pitkään epäselvänä. Poliisi selvitti mahdollisten muiden osuutta tapahtumiin, mutta muita tekijöitä ei löytynyt. Poliisi ja Rajavartiolaitos kohottivat valmiuttaan Turussa ja myös valtakunnallisesti. Hallitus piti kokouksen tapahtumapäivän iltana. Uskontojen yhteinen rukoushetki toteutettiin tuomiokirkossa kello 21. Paikalla oli eri uskontokuntien edustajia sekä valtiovallan edustajina tasavallan presidentti, kolme ministeriä ja poliisin ylijohto.

Tekijä tuli Suomeen 15 kuukautta ennen tekoa toukokuussa 2016. Maahan tullessaan hän ilmoitti väärän nimen ja väitti olevansa alaikäinen. Hän oli koko ajan kirjoilla vastaanottokeskuksessa Turun vastaanottokeskuksen Pansion toimipisteessä. Marraskuussa 2016 tekijä sai kielteisen turvapaikkapäätöksen, josta hän valitti hallinto-oikeuteen. Valitusprosessi oli edelleen kesken tapahtuman aikana.

Vuodenvaihteessa 2016–2017 tekijän lähipiiri oli havainnut hänen kiinnostuksensa radikaali-islamismiin. Lounais-Suomen poliisilaitos sai vihjeen tekijän radikalisoitumisesta tammikuussa 2017. Vihje eteni poliisilaitoksesta Suojelupoliisin ja Keskusrikospoliisiin, mutta se ei johtanut käytännön toimenpiteisiin.

Keväällä 2017 aikana tekijän radikaali-islamiin liittyvät pohdinnat voimistuivat, mikä ilmeni tekijän halusta puhua entistä enemmän muille turvapaikanhakijoille Isisistä ja keskustella uskonasioista. Alkukesästä 2017 paastokausi Ramadanin aikana tekijä alkoi käydä yhä enemmän rukoustilaisuuksissa ja hänen mielenkiintonsa arjen asioihin väheni. Tekijän ajatukset pyörivät kesän loppua kohden yhä enemmän Isisissä. Hän myös muuttui kaverinsa mukaan ilottomaksi, valvoi öitä, muuttui puheissaan hyökkäävämmäksi eikä juurikaan ollut muiden ihmisten kanssa tekemisissä. Tekijän paras kaveri havaitsi tekijässä muutoksen ja oli tästä huolissaan.

Puukotuksia edeltävänä päivänä Barcelonassa tapahtui terrori-isku, josta tekijä osoitti kaverilleen kiinnostusta. Tekoa edeltävänä iltana hän päätti toteuttaa iskun ja lähetti kaverilleen jäähyväisviestin. Hän oli valmis ja halukas kuolemaan tekonsa yhteydessä. Tekopäivän aamuna tekijä kirjoitti manifestin, jossa hän perusteli tulevaa tekoaan jihadistisella ideologialla ja tavoitteilla. Tekijä siirtyi Turun keskustaan, kävi rukoushuoneella perjantairukouksessa, luki manifestinsa videolle ja julkaisi sen viestinvälityspalvelussa. Tekijä siirtyi Turun kauppatorille ja teki puukotukset.

Tutkintaryhmä suosittaa, että

• Maahanmuuttovirasto ja oikeusministeriö huolehtivat resurssi- ja muulla ohjauksella, että turvapaikkapäätösten ja niistä hallinto-oikeuksiin tehtyjen valitusten keskimääräinen kokonaiskäsittelyaika lyhenee merkittävästi nykyisestä noin 1,5 vuodesta. Nopeutettua menettelyä tulee lain salliessa käyttää. Lisäksi käsittelyä tulee kiirehtiä, jos turvallisuusviranomainen katsoo hakijan olevan turvallisuusuhka.

• Maahanmuuttovirasto kehittää menettelytapojaan niin, että se hyödyntää kaikki kohtuudella käytettävissä olevat keinot turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden ja iän selvittämiseksi. Keinoja ovat ainakin asian erityinen selvittäminen turvapaikkapuhuttelussa, iänmäärityksen hyödyntäminen sekä tietojen pyytäminen hakijan kotimaasta, jos hakijaan kohdistuva uhka ei ole valtiosta aiheutuvaa.

• Sisäministeriö huolehtii, että Maahanmuuttovirastoon tai johonkin kolmannen sektorin toimijaan perustetaan neuvontapalvelu, jonne voi ottaa yhteyttä erilaisista turvapaikanhakijoihin liittyvistä kysymyksistä ja huolista. Palvelussa pitää tuntea yhteistyötahot kuten poliisi, uskonnolliset yhteisöt ja erilaiset apua tarjoavat tahot, antaa neuvoja ja ohjata asioita ja ihmisiä aina sopivaan paikkaan. Palvelua tulee markkinoida monin tavoin muun muassa vastaanottokeskuksissa, uskonnollisissa yhteisöissä, verkossa ja turvapaikanhakijoita kohdattaessa.

• Sisäministeriö selvittää sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, miten radikalisoitumisen ehkäisyssä tarpeellisten järjestöjen rahoitus ja ohjaus järjestetään, jotta toiminta olisi pitkäjänteistä ja valtakunnallista. Järjestöjen tarjoamat palvelut tulee saada kunnolla viranomaisten ja muiden toimijoiden tietoon, jotta apua tarvitsevat osataan ohjata sopivan avun piiriin.

• Poliisihallituksen ja Suojelupoliisin tulee yhdessä sopia radikalisoitumista estävät selkeät toimintamallit, joissa on riittävästi havainnointia ja luottamuksen rakentamista ihmisten ja yhteisöjen lähellä sekä kykyä auttaa radikalisoitumispolun alkupäässä olevia ihmisiä ajoissa sopivien palvelujen piiriin (esimerkiksi terveydenhuolto, sosiaalitoimi ja järjestöt).

• Sisäministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö yhdenmukaistavat moniviranomaistilanteiden johtamis- ja viestintätavat sellaisiksi, että tarvittavat viranomaiset pääsevät ja otetaan aktiivisesti mukaan kaikissa äkillisissä suurissa tilanteissa. Keskeiset toimijat ovat hätäkeskus, poliisi, pelastustoimi, ensihoito ja sosiaalitoimi (ml. psykososiaalinen tuki).

• Sisäministeriö ja Hätäkeskuslaitos kehittävät uusia toimintamalleja nopeaan väestön varoittamiseen. Tehokasta olisi varoitusten välittäminen paikalla oleviin matkapuhelimiin tekstiviestinä ja sovelluksien avulla (esimerkiksi 112 Suomi -sovellus). Älypuhelinsovelluksen etuna olisi mahdollisuus kovaääniseen valoja ja tärinää hyödyntävään varoitukseen, monikielisyyteen ja selkeään ohjeistamiseen.

• Valtioneuvoston tilannekeskus sopii hallinnonalojen kanssa siitä, miten tilannetieto kulkee hallinnonaloilta ja niiden alaisilta virastoilta sujuvasti ja viiveettä valtioneuvoston tilannekeskukseen valtionjohdolle ja eri hallinnonaloille jaettavaksi. Tavoitteena tulee olla, että valtion johdon ja tarvittavien hallinnonalojen toimet saadaan käynnistettyä viiveettä.

• Sisäministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö valmistelevat säännökset, joiden perusteella poliisin ja terveydenhuollon on onnettomuus- ja väkivaltarikostilanteissa luovutettava tiedot uhrien ja lähiomaisten henkilöllisyydestä psykososiaalisen tuen tarpeisiin.

P2017-01 Turku raportti (pdf, 1.61 Mt)