B1/​1996Y Mas­sa­säi­liön kaa­tu­mi­nen Val­kea­kos­kel­la 27.3.1996

27.03.1996

Maaliskuun 27 pnä 1996 kaatui Valkeakoskella UPM Kymmene Oy:n (aiemmin Yhtyneet Paperitehtaat OY:n) Tervasaaren tehdasalueella teräksinen noin 35,5 m korkea täyttötilavuudeltaan 6000 m3:n massasäiliö. Säiliötä oltiin juuri täyttämässä vedellä sen tiiveyskoetta varten. Onnettomuudessa sai surmansa yksi tehtaan työntekijä, kun säiliö kaatui korjauspajarakennuksen päälle, jossa työntekijä oli onnettomuushetkellä. Kaatumisen seurauksena säiliö ja sen perustukset rikkoutuivat täydellisesti. Säiliöstä sen kaatuessa ulos syöksyneet vesimassat (noin 5000 m3) tuhosivat lähistöllä olleita työmaasuojia ja vaurioittivat laajasti tehdasrakennuksia ja niihin kuuluvia rakenteita. Onnettomuudesta aiheutui huomattavia taloudellisia vahinkoja.

Perusteellisten tutkimusten ja selvitysten jälkeen oikeusministeriön asettama onnettomuustutkintalautakunta totesi, että mm. massasäiliön suunnittelussa ja rakentamisessa oli ollut virheitä ja puutteita. Teräsputkipaalujen varaan rakennettua teräsbetonilaattaa ei ollut suunniteltu riittävän vahvaksi eikä perustamiseen käytettyjä paaluja ollut riittävästi. Kaikki paalut eivät myöskään tukeutuneet riittävän varmasti hyvin kantaviin maakerroksiin tai kallioon.

Tutkimuksissa todettiin myös, että itse terässäiliön mitoitus oli ollut likimääräistä eikä säiliön jäykisteiden mitoituksessa ollut riittävästi kiinnitetty huomiota eräisiin teräsvaipan rakenteiden yksityiskohtiin. Myös säiliön hitsaustyössä todettiin puutteita. Itse terässäiliöllä ei kuitenkaan ollut vaikutusta säiliön kaatumistapahtuman käynnistymiseen.

Säiliön kaatumisesta käytettävissä olleiden havaintojen ja tekemiensä tutkimusten perusteella tutkintalautakunta päätyi siihen, että säiliön kaatuminen tiiviyskoetta suoritettaessa alkoi siitä, että säiliön perustukset pettivät. Lopullinen kaatuminen tapahtui, kun säiliön pyöreä peruslaatta, mihin terässäiliö oli ruuveilla kiinnitetty, leikkautui alemman teräsbetonisen peruslaatan läpi eikä säiliön teräsrakenneosa kestänyt suurta kallistumista, vaan kaatui ja jo kaatumisen alkuvaiheessa osittain lysähti kasaan.

Selvityksen perusteella tutkintalautakunta esittää joukon suosituksia, joista osa koskettaa säiliöiden teknisiä asioita, suunnittelua ja rakentamista. Selvityksen perusteella tutkintalautakunta mm. ehdottaa, että paineettomille suurille terässäiliöille tulisi laatia mitoitus- ja rakennusohjeet. Säiliön suuruudesta ja sijainnista riippuen olisi tarvittaessa vaadittava suunnittelun yhteydessä tehtäväksi vaaran arviointi tai riskitarkastelu säiliön rakentamisen ja säiliön myöhemmän käytön aikaisen mahdollisen vaurioitumisen varalta. Myös eräitä yleisiä suunnittelu- ja rakentamisohjeita tulisi tarkistaa.

Osa tutkintalautakunnan suosituksista kohdistuu rakentamiseen yleensä. Onnettomuuden syiden selvittämiseksi tekemänsä työn perusteella tutkintalautakunta mm. esittää, että asianomaisten ministeriöiden tulisi yhdessä käynnistää laaja selvitys, jolla kartoitetaan suomalaisen rakentamisen todellinen turvallisuustaso sekä laatia ja käynnistää työ, jolla vallitsevaa kulttuuria (asenteita ja arvoja, toimintatapoja ja toiminnan pelisääntöjä) voidaan ryhtyä kohentamaan rakenteiden ja rakentamisen turvallisuuden varmistamiseksi ja parantamiseksi. Tutkintalautakunta esittää myös, että rakennushankkeiden pilkkomisesta ja vastuun jakamisesta sekä hankkeiden äärimmilleen viedystä kilpailuttamisesta aiheutuvat ongelmat tulisi kartoittaa ja ryhtyä tarvittaessa epäkohtia korjaaviin toimenpiteisiin.

Oheisessa kaaviossa on osoitettu niitä asioita, joita on käsitelty tässä tutkimusselostuksessa ja jotka ovat massasäiliön kaatumiseen vaikuttaneita tekijöitä tai rakennustyössä havaittuja virheitä tahi puutteita.