Nuorten alle 25-vuotiaiden tapaturmaiset huumekuolemat ovat onnettomuuksia, joita on voitava ennalta ehkäistä – palvelujärjestelmää kehitettävä niin, että nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut kulkevat yhdessä

Pääasiallisena tutkinta-aineistona käytettiin kuolemantapaustietoja sekä lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietoja ja muuta viranomaisaineistoa. Omaispuhuttamiset sisältyivät tutkintaan. Lisäksi tutkinta-aineistoa täydennettiin viranomaisten toimintaa ja palvelujärjestelmän toimivuutta selvittäneillä puhuttamisilla, kuulemisilla ja aineistopyynnöillä. Kuulemisia tehtiin tutkinnan aikana kaikkiaan noin 130.

Tapaustutkinnan tavoitteena oli saada mahdollisimman laajasti tietoa kuolemantapauksesta ja sen taustalla vaikuttaneista tekijöistä, kuten nuoren elämäntilanteesta ja olosuhteista sekä siitä, oliko nuori ollut päihdepalveluiden ja muiden palveluiden piirissä ennen kuolemaansa. Tapaustutkinta käynnistettiin mahdollisimman pian poliisilta tai oikeuslääkinnältä saadun ensitiedon jälkeen.

Nuorten huumekuolemat koskettavat koko maata. Tapauksia ilmeni 17:llä hyvinvointialueella sekä Helsingin kaupungissa. Niitä sattui erityisesti isoissa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa, ja tapahtumapaikkana oli usein yksityisasunto. Tutkinnassa nousi myös esille, että suurimmassa osassa tapauksia kuoleman aiheutti betsodiapsepiinien ja opioidien samanaikainen käyttö. Tämän yhtäaikaisen käytön vaaroja ei tunnistettu riittävästi.

”Meidän pitää unohtaa ajatus ja stigma siitä, että huumeisiin kuolleet nuoret tulisivat päihdetaustaisista perheistä tai vaikeista oloista. Nuorten huumekuolemat koskettavat meitä kaikkia. Näistä nuorista osa menestyi hyvin koulussa tai sen ulkopuolella omalla alallaan”, toteaa tutkinnanjohtaja Hanna Tiirinki.

Tiirinki lisää: ”Nuori ei myöskään aikuistu yhdessä yössä, kun hän täyttää 18 vuotta. Tämä siirtymä nuoresta täysi-ikäiseksi täytyy huomioida paremmin riittävän tuen ja hoidon tarjoamisessa.”

”Lähtökohtaisesti Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnassa lähdetään siitä, että on tapahtunut onnettomuus ja onnettomuuksia täytyy voida ennalta ehkäistä. Päihderiippuvuus on sairaus siinä missä mikä tahansa muukin sairaus. Sairauksia voidaan hoitaa. Myös mielenterveyden ongelmia pitää voida hoitaa – kuolleista nuorista yli 70 prosentilla oli tunnistettuja mielenterveyden ongelmia. Nyt meiltä puuttuu työkaluja ja toimintamalleja. Ongelman ratkaisu vaatii eri tahojen yhteistyötä ja toimintaa. Oikeastaan kysymys kuuluu: jos emme panosta lasten ja nuorten hyvinvointiin, niin mihin sitten”, kysyy Tiirinki.

Onnettomuustutkintakeskus antaa kahdeksan suositusta nuorten alle 25-vuotiaiden huumekuolemien ennaltaehkäisemiseksi. Suositukset muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jolla nuorten huumekuolemia saadaan ennalta ehkäistyä. Ylätasolla tarvitaan kansallisesti yhtenäinen palvelukokonaisuus ja palveluketju. Tähän päästään, kun parannetaan hoitoon ohjausta, kehitetään turvallista lääkehoitoa, kehitetään turvallisuusviestintää samanaikaisen sekakäytön riskeistä, käytetään hyväksi uutta teknologiaa henkeä uhkaavan myrkytystilan tunnistamisessa, koulutetaan hätäkeskuspäivystäjiä, tuetaan nuoria, kun he siirtyvät omilleen asumaan ja uudistetaan lastensuojelua.
”Palvelujärjestelmää on kehitettävä niin, että nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostavat toimivan ja yhteensovitetun kokonaisuuden”, painottaa Tiirinki.

Linkki Onnettomuustutkintakeskuksen videoon

Keskustelu jatkuu SuomiAreenalla 25.6.2024 klo 17.00 alkaen

Lisätiedot

Tutkinnanjohtaja Hanna Tiirinki, puh. 02951 50747

Ruotsinkieliset tiedustelut Sanna Ranta, puh. 02951 50736