Kiukaan käyttöergonomia ja rakenteellinen turvallisuus

Onnettomuuteen johtanut tapahtumaketju alkoi siitä, kun kiukaan ajastus käännettiin tarkoituksettomasti päälle. Kiukaan säätimet olivat helposti lasten ulottuvilla, eikä niissä ollut lapsilukkoa. Äiti on voinut havaita tilanteen ja yrittää laittaa kiuasta pois päältä lasten jäljiltä, mutta kiukaan käyttölogiikka oli hänelle vieras.
Onnettomuuskiuas oli tyyppihyväksytty standarditestin mukaisesti. Kiukaassa käytetyt tekniset ja rakenteelliset ratkaisut olivat niin ikään standardin vaatimusten mukaisia. Ne eivät kuitenkaan riittäneet estämään kiukaan merkittävää kuumenemista ja seinäpinnan syttymistä. Turvalaitteeksi tarkoitettu kiukaan ylikuumenemissuoja ei lauennut eikä siten estänyt onnettomuutta.
Sähkösaunan turvallisuus perustuu suurelta osin ihmisen oikeaan toimintaan, jolloin virheet kiukaan käytössä ja huollossa voivat olla kohtalokkaita. Virheiden estäminen tai niiden vaikutusten rajoittaminen perustuu lähinnä käyttöohjeissa oleviin varoituksiin, eikä niihin liittyviä teknisiä ratkaisuja käytetä riittävästi.

Sähköteknisen alan kansallinen standardointijärjestö SESKO ry edistää standardeissa olevia sähkökiukaiden turvallisuusvaatimuksia siten, että käyttökytkimien käyttölogiikkaa ja -ergonomiaa parannetaan. Lisäksi on kehitettävä kiukaiden rakenteellista turvallisuutta koskevia vaatimuksia siten, että niiden avulla vältetään kiukaiden ylikuumeneminen ja ympärillä olevien rakenteiden syttyminen, käyttäjän toimista riippumatta.

Kiuasvalmistajilla on standardien kehitystä nopeammat mahdollisuudet ottaa huomioon riskit, jotka aiheutuvat muun muassa käyttökytkinten toiminnasta, kiukaan puutteellisesta huollosta ja kivitilan ilmankierron rajoittumisesta. Myös ylikuumenemissuojien nopea reagointi virhetilanteissa on tärkeää.

Sähkökiukaiden turvallisuutta koskevaan standardiin SFS-EN 60335-2-53:2012 on hiljattain julkaistu muutososat SFS-EN 60335-2-53:2012/A1:2023:en, SFS-EN 60335-2-53:2012/A2:2023:en ja SFS-EN 60335-2-53:2012/A11:2023:en, joilla on parannettu kiukaiden turvallisuutta mm. seuraavien vaatimusten osalta:
• Lisätty ohjauskeskuksen määritelmä sekä kiukaiden ajastukseen liittyviä käsitteitä.
• Valmistajan on annettava käyttöohjeissa tiedot kiukaan tai infrapunalämmittimen kanssa käytettävistä ohjauskeskuksista.
• Jos kiuas on mahdollista asettaa etäkäyttövalmiuteen, sen on läpäistävä peittotesti tai vaihtoehtoisesti löylyhuone on varustettava ovikytkimellä. Vaatimusta on selkeytetty aiemmasta.
• Kiukaiden päälläolo- ja lepoaikoja koskevia vaatimuksia on selkeytetty.
• Kiukaassa on oltava osoitus, että se on kytketty päälle.
• Jos kiuas on mahdollista asettaa etäkäyttövalmiuteen tai siinä on viivästetty käynnistys, siinä on oltava osoitus, että tämä toiminto on aktivoitu ja toiminnon aktivoimiseen tarvitaan kaksi erillistä toimenpidettä.
• Jos kiuas on varustettu kellokytkimellä (viikkokello), niin Suomessa tulkitaan kiukaan olevan etäkäytettävä.
Parhaillaan valmistellaan uutta painosta kansallisen standardin esikuvana olevasta kansainvälisestä standardista IEC 60335-2-53 ja valmistelu on loppusuoralla. Tämä kansainvälinen standardi vahvistetaan myös eurooppalaiseksi standardiksi parin vuoden kuluessa (vuonna 2027) ja tämä on vahvistettava sellaisenaan kansalliseksi standardiksi myös Suomessa. SESKOn asiantuntijaryhmä osallistuu aktiivisesti kansainvälisen ja eurooppalaisen standardin vaatimusten kehittämiseen ja standardin seuraavan painoksen valmistelun yhteydessä keskustellaan mm. käyttökytkimien vaatimuksia koskevista ergonomiavaatimuksista, joilla voitaisiin entisestään parantaa kiukaiden turvallisuutta. SESKO tekee asiasta muutosehdotukseen IEC-standardiin, kunhan kansallinen konsensus on saavutettu asiassa.