Tutkinnasta apua varusmiespalveluksen turvallisuuden parantamiseen

Tiedote
Onnettomuustutkintakeskus

Dragsvik

Uu­den­maan pri­kaa­tin Drags­vi­kin va­rus­kun­nas­sa ta­pah­tui tiis­tai­na 10.10.2023 on­net­to­muus, jos­sa yh­dek­sän va­rus­mies­tä jou­tui ve­den va­raan pois­tut­tu­aan mie­his­tön­kul­je­tus­ve­nees­tä. Yksi heis­tä louk­kaan­tui va­ka­vas­ti, mut­ta on nyt toi­pu­mas­sa. Va­ka­vas­ti louk­kaan­tu­nut va­rus­mies oli suo­rit­ta­mas­sa nais­ten va­paa­eh­tois­ta ase­pal­ve­lus­ta. Hän oli mui­den ve­nees­sä ol­lei­den ta­paan as­tu­nut pal­ve­luk­seen hei­nä­kuus­sa.

Veden varaan joutuneet varusmiehet olivat rannikkojääkäreitä. Rannikkojääkärit ovat merivoimien jalkaväkijoukkoja, jotka koulutetaan toimimaan rannikon ja saariston olosuhteissa.
Onnettomuustutkintakeskus on tähänastisissa tutkintatoimissa perehtynyt tapahtumien kulkuun kuulemisten ja tapahtumapaikkakäynnin avulla. Samalla tutustuttiin onnettomuudessa olleeseen veneeseen ja varusmiesten varustukseen.

Onnettomuustapahtuma

Varuskunnassa oli onnettomuushetkellä meneillään prikaatin perinteisiin kuuluva rannikkojääkärien barettimarssi. Harjoitus oli kestänyt yli vuorokauden. Tehtäviin kuului erilaisia marssireitillä toteutettavia rasteja. Marssi oli onnettomuuden tapahtuessa päättymässä varuskunnan rantaan.

Merivoimien miehistönkuljetusvene kuljetti varusmiehet 10–15 metrin päähän rannasta, jossa viimeisenä tehtävänä oli jättää vene nopeasti ja kahlata rantaan. Veneenkuljettaja pyrki pysäyttämään veneen samaan kohtaan kuin edellisessä marssissa keväällä. Jättöpaikka oli käyty tarkastamassa muiden veneenkuljettajien kanssa ennakkoon. Aikaisempina vuosina marssi oli kuitenkin päättynyt eri rantaan.

Kun vene oli suunnilleen oikeassa kohdassa, kuljettaja käski varusmiehiä ottamaan pelastusliivit pois ja poistumaan veneestä. Varusmiehet ottivat varusteensa ja hyppäsivät veteen.

Varusmiehet havaitsivat heti veneestä poistuttuaan, että jalat eivät jättöpaikalla yltäneet pohjaan. Uinti oli raskaan varustuksen ja raskaan harjoituksen aiheuttaman uupumuksen vuoksi lähes mahdotonta. Varustuksena oli taisteluliivi, sirpaleliivi, kypärä, reppu mm. yöpymistarvikkeineen ja varavaatteineen sekä rynnäkkökivääri.

Harjoituksen johtaja oli rannalla seuraamassa suoritusta, joten hän näki kaoottisen tilanteen ja varusmiesten joutumisen vaikeuksiin. Hän meni veteen auttamaan veden varaan joutuneita. Pian varusmiehet kuitenkin huomasivat, että yksi puuttuu. Kesti useita minuutteja ennen kuin harjoituksen johtaja ja auttamaan ryhtyneet, juuri pelastuneet varusmiehet löysivät syvälle painuneen varusmiehen ja saivat tämän ylös. Kun syvälle joutunut varusmies saatiin rantaan, paikalle saapui samanaikaisesti ambulanssi ja ammattimainen ensihoito voitiin aloittaa.

Tutkinnan jatkotoimet ja tarkoitus

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta jatkuu muun muassa kuulemisilla, merenpohjan muotojen kaikuluotauksella, pelastustoimien kulun selvittämisellä sekä kirjalliseen aineistoon ja riskienhallintakäytäntöihin perehtymällä. Tutkinnalla on tarkoitus löytää keinoja varusmiespalveluksen turvallisuuden parantamiseen.

Tutkinnan on tarkoitus valmistua turvallisuussuosituksineen keväällä 2024.

Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävä on yleisen turvallisuuden parantaminen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy. Turvallisuustutkinnassa ei puututa syyllisyys- tai vahingonkorvauskysymyksiin.

Kai Valonen

johtava tutkija