MV Estonian alustava arviointi: Estonian hylyn oikeassa kyljessä ollut repeämä syntynytkosketuksesta merenpohjan kanssa

”Viron (OJK), Ruotsin (SHK) ja Suomen (OTKES) turvallisuustutkintaviranomaiset ovat julkaisseet alustavan arvioinnin loppuraportin, jossa todetaan, että vuonna 1997 perustetun tutkintakomission (JAIC) turvallisuustutkintaa MV Estonia -aluksen uppoamisesta ei avata uudelleen. Hylyn oikealla puolella olevat vauriot ovat aiheutuneet kosketuksesta merenpohjan kanssa. Alustava arviointityö on myös tuottanut kattavan ja ajantasaisen dokumentaation hylyn kunnosta, tarkentanut tapahtumien kulkua, sekä onnettomuuden aiheuttaneita tekijöistä ”, toteaa OJK:n johtaja Märt Ots.

Raportissa esitetään useita johtopäätöksiä, jotka perustuvat vedenalaisiin tutkintatoimiin, selviytyneiden haastatteluihin, muihin teknisiin tutkimuksiin ja mallintamiin.

”Olemme tehneet yhteistyötä useiden eri alojen asiantuntijoiden kanssa, sekä tehneet useita tutkintatoimia hylyllä. Onnettomuuspaikan merenpohja on dokumentoitu kattavasti. Hylyn keskiosa lepää noin 1,8 miljardia vuotta vanhan gneissiharjanteen päällä, mikä on vaikuttanut hylyn liikehdintään vuosien varrella ”, kertoo Jonas Bäckstrand, SHK:n vt johtaja.

Tekniset havainnot

Hylyn kunto

Hylyssä on huomattavia vaurioita, jotka johtuvat osittain hylyn liikehdinnästä. Oikeanpuoleisen vaurion muoto vastaa hyvin sen vieressä olevan kallioharjanteen muotoja. Hylyn kunto heikkenee ja sen asento muuttuu todennäköisesti edelleen ajan myötä, mikä mahdollistaa uusien repeämien paljastumisen.

”Hylyn peittämistoimet 1990-luvun puolivälissä saivat osakseen paljon kritiikkiä, mutta niiden arkistoidut asiakirjat ovat olleet arvokasta tutkintamateriaalia arviointityössämme. Näiden asiakirjojen perusteella onnistuimme rekonstruoimaan hylyn asennon ja suunnan muutokset merenpohjassa. Olemme tältä pohjalta pystyneet selvittämään, miksi aiemmin tuntematon vaurio ei ollut näkyvissä 1990-luvulla, mutta paljastui myöhemmin ”, sanoo OJK:n tutkinnanjohtaja Tauri Roosipuu.

Alustavassa arviointityössä ei ole löydetty viitteitä törmäyksestä eikä myöskään merkkejä räjähdyksestä ennen uppoamista.

Visiirin ja keularampin rakennevauriot

Keularakenteiden pettämisen mallintamisen tulokset vastaavat JAICin vuonna 1997 tekemiä havaintoja ja johtopäätöksiä. Keulavisiiri vaurioitui ja irtosi siihen kohdistuneiden aaltojen aiheuttaman kuormituksen seurauksena, mikä johti rampin avautumiseen ja veden pääsyyn autokannelle.

Uppoaminen

Uppoamisen mallintaminen tukee aiempaa skenaariota: veden nopea pääsy autokannelle johti aluksen nopeaan kallistumiseen. Mallintamisessa tarkasteltiin myös mahdollisuutta, jossa vesi olisi päässyt aluksen sisätiloihin oikealla sijaitsevasta aukosta. Tähän liittyvät tulokset eivät tue tätä vaihtoehtoa, jota eivät myöskään tue osallisten lausunnot tai muu käytössä ollut tutkintamateriaali.

Merikelpoisuuden arviointi

OJK:n ja SHK:n tekemässä selvityksessä todetaan, että MV Estonia ei ollut merikelpoinen. Selvityksen mukaan aluksessa oli havaitsemattomia rakenteellisia heikkouksia, eikä sen liikennöintiin vaikuttavia rajoitteita ollut kirjattu aluksen todistuksiin.

”Aluksessa oli koko sen käyttöiän ajan piileviä rakenteellisia puutteita, ja se oli rakenteellisesti soveltumaton liikennöimään Tallinna-Tukholma-reitillä. Näitä puutteita ei tiedostettu aluksella eikä maissa ”, Bäckstrand lisää.

Osallisten kuulemiset

Alustavan arvioinnin aikana on kuultu 68:aa turmasta selviytynyttä.

”Kuulemisten perusteella voidaan päätellä, että autokannelta oli päässyt jonkin verran vettä alemmalle hyttikannelle. Kuulemisten perusteella voidaan myös todeta, ettei aluksella turmayönä kuljetettu sotilasajoneuvoja. Monet kuultavista sen sijaan kertoivat, että he olivat vastustaneet hylyn peittämistä. He eivät myöskään ymmärtäneet tai hyväksyneet, miksi kuolleiden ruumiita ei ollut nostettu merestä ”, kertoo SHK:n tutkinnanjohtaja Jörgen Zachau.

Uppoaminen oli tulos systeemisestä ongelmasta, eikä siihen ole yksittäistä syytä

”Loppuraportissamme korostetaan, että uppoaminen ei johtunut yhdestä ainoasta syystä, eikä miehistön toimista. Se oli seurausta merenkulkualalla vallinneesta käytännöstä, johon liittyi useita puutteita. Tästä aiheutunut MV Estonian onnettomuus oli valitettava herätys merenkulkualalle. Keulavisiirivaurioita oli tapahtunut jo aiemmin, mutta tieto niistä ei ollut levinnyt alan toimijoiden keskuudessa ”, Roosipuu korostaa.

Aluksen suunnittelu- ja rakennusprosessiin vaikuttavat sääntelykehikon, sekä tarkastuksiin ja hyväksyntöihin liittyvät puutteet yhdistettynä merenkulkualalla vallinneeseen turvallisuuskulttuuriin loivat tilanteen, jossa onnettomuuden mahdollisuutta oli käytännössä mahdotonta ennakoida.

Alustavassa arvioinnissa tuli esille, että julkinen keskustelu on usein keskittynyt yksittäisiin tekijöihin, kuten aluksen nopeuteen tai huoltoon. Nämä tekijät eivät kuitenkaan yksinään riitä selittämään uppoamista. Alan systeemiset heikkoudet yhdessä riskienhallinnan puutteiden kanssa mahdollistivat katastrofin syntymisen.

Mitä onnettomuudesta opittiin?

Niin valitettava kuin onnettomuus olikin, se johti yhteisesti hyväksyttävien vaatimusten käyttöönottoon erityisesti alusten keularakanteisiin ja vakavuuteen liittyen. Lisäksi sen seurauksena vahvistettiin olemassa olevien alusten rakenteita ja kehitettiin hengenpelastusvälineitä ja -menetelmiä.

Yli kolme vuoksikymmentä jatkunut alusten turvallinen operointi Itämeren alueella on osoittanut, että onnettomuudesta saatiin arvokasta oppia, joka mahdollisti samalla myös koko merenkulkualan turvallisuuden kehittämisen.

Lopputulema

Alustavan arvioinnin perusteella voidaan todeta, että MV Estonia upposi vallinneissa olosuhteissa keulan rakenteiden pettämisen seurauksena. Vuonna 2019 julkisuuteen tullut vaurio aluksen oikeassa kyljessä on syntynyt aluksen ja merenpohjan vuorovaikutuksen seurauksena. MV Estoniasta tehtyä turvallisuustutkintaa ei avata.

Alustava arviointi on valmis.

Arviointityön tulokset julkaistaan kokonaisuudessaan.

Arviointityön julkaisua voi seurata YouTube-linkistä​

Alustavan arvioinnin loppuraportti löytyy täältä 16.12.2025 klo 15.00 (EST). 

Lisätiedot:

OJK

Johtaja Märt Ots, puh. +372 5853 9060

Tutkinnanjohtaja Tauri Roosipuu, puh. +372 516 7101

SHK

Vt johtaja Jonas Bäckstrand

Tutkinnanjohtaja Jörgen Zachau

Kia Wallberg Hjorth, tel. +46 8 508 862 03, sähköposti: kia.wallberg.hjorth@shk.se

OTKES

Johtava tutkina (evp.) Risto Haimila, puh. 02951 50730

Viestintäpäällikkö Tiina Bieber, puh. 02951 50714