Hätäkeskuksien lähtöjen määrittely

Junaonnettomuuden tapahduttua hälytyskeskus hälytti onnettomuuspaikalle ohjeidensa mukaisen peruslähdön. Hätäkeskukseen määritelty peruslähtö on kuitenkin lähinnä vain Sisäasiainministeriön pelastusosaston julkaisun A:42 mukainen osalähtö. Ministeriön ohjeen mukaan osalähtö lähetetään tilanteisiin, joissa useita ihmisiä tai suuria omaisuusarvoja ei ole vaarassa. Jyväskylän junaonnettomuuden kaltaisissa vakavissa tilanteissa ministeriön ohjeen mukaan paikalle tulee hälyttää aluelähtö, kun kyseessä on rautatieonnettomuus (matkustajajuna). Näin ei kuitenkaan nyt tehty, koska hälytyskeskuksella ei ole vieläkään käytössään riittävän täsmällisiä hälytysohjeita. Hätäkeskuksissa työskentelevien päivystäjien koulutus on kirjava. Syksyllä 1998 valmistui Pelastusopistosta ensimmäinen puolentoista vuoden mittainen hätäkeskuspäivystäjäkurssi. Osalla päivystäjistä on valtion pelastusoppilaitoksen 12 viikon mittainen hälytyspäivystäjäkurssi. Toisilla on takanaan 12 viikon aikuiskoulutuskeskuksen järjestämä työllistämiskurssi, jonka sisällöstä valtaosa oli työharjoittelua. Osittain koulutus on perustunut vain työpaikalla tapahtuneeseen koulutukseen. Valtion kokeiluhätäkeskuksissa kokeillaan viiden vuoden ajan poliisin hätäkeskusten ja palo- ja pelastustoimen aluehälytyskeskusten yhdistämistä. Osalle henkilökuntaa on annettu kolmen viikon mittainen perehdyttämiskurssi, missä työntekijät on perehdytetty toisen toimialan toimintaan. Lautakunnan mielestä kolmen viikon mittainen perehdyttämiskurssi ei anna riittävää pätevyyttä toimia toisen toimialan hätäkeskustehtävissä. Hätäilmoituksen vastaanottamistavat vaihtelevat hälytyspäivystäjien koulutuksen erilaisuuden vuoksi. Alkuvaiheessa nimen ja muiden yhteystietojen tivaaminen vaikuttaa turhalta ajan haaskaukselta, koska ne tallentuvat automaattisesti.

Kuntien tulee toimittaa alueidensa riskikartoitukseen perustuvat lähtöjen määrittelyt eri onnettomuustyyppejä ja kohteita varten. Kuntien tulee antaa hätäkeskuksiin ministeriön vuonna 1992 julkaisemaan ohjeeseen A:42 perustuvat ohjeet hälyttämisestä (ohje kunnallisten palokuntien toimintavalmiudesta). Hätäkeskusten tulee yhdessä Sisäasiainministeriön kanssa huolehtia siitä, että jo vakituisessa työsuhteessa olevaa henkilöstöä jatkokoulutetaan riittävästi. Ennen mahdollista kokeiluhätäkeskusten vakinaistamista henkilökunta on koulutettava siten, että he voivat hoitaa myös toisen toimialan tehtäviä. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota hälytyspäivystäjien kyselytekniikan kehittämiseen.

Palvelutasopäätöksissä annettu määräykset lähdöistä. Hätäkeskuslaitoksen koulutuspäällikkö vastaa jatkokoulutuksesta. Kyselytekniikkaa jo nyt uusien koulutuksessa.