Ihmisten tukeminen laajavaikutteisessa kriisissä

Koronapandemia koski suoraan ja välillisesti paljon suurempaa määrää ihmisiä kuin esimerkiksi tyypillisesti onnettomuuksissa. Kuolleita oli tarkastelujaksolla 333 ja varmistettuja tartuntoja 7 500. Sairaalahoitoon joutui noin 850 ihmistä. Kaikki sairastuneet eivät kokeneet saaneensa terveydenhuollosta tarvitsemaansa apua.
Monelle heistä keskinäinen vertaisverkosto muodostui keskeisimmäksi tukimuodoksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö huolehtii, että sosiaali- ja terveydenhuolto kykenee tunnistamaan suurten ihmisjoukkojen avun tarpeen erilaisissa laajoissa kriiseissä ja vastaamaan tähän tarpeeseen koordinoidusti ihmisen asuin- tai hoitopaikasta riippumatta.

Suunnitelmissa pitää varautua pandemiatilanteiden ohella myös muunlaisiin kriiseihin, jollainen on esimerkiksi vuonna 2020 ilmennyt potilastietojen laaja vuoto.

STM on perustanut tammikuussa 2022 poikkeusolojen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukuntaan jaoksen, jonka tavoitteena on niiden asioiden ja tukitoimien suunnittelu, joilla varmistetaan väestön hyvinvoinnin ja toimintakyvyn turvaaminen normaalioloissa, niin että se muodostaa perustan poikkeusoloihin varautumiselle. Venäjän Ukrainaan tekemän iskun jälkeen helmikuussa 2022 jaos on keskustellut sekä ihmisten tukemisesta koronapandemian kaltaisessa laajamittaisessa kriisissä että sotaa paenneiden ihmisten sekä muiden sodasta välillisten vaikutuksen kohteeksi joutuneiden tukemisesta. Jaos on keskittynyt työssään haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeiden huomioimiseen erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa ja järjestänyt teemakokouksen 17.11.2022, jonka pohjalta yhteistyötä mm. järjestöjen kanssa jatketaan. Teemakokouksessa koottiin yhteen keinoja huomioida eri tavoin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeita varautumisessa ja valmiussuunnitelmissa. Näiden lisäksi jaoksessa on valmisteltu väestön taloudellisen toimeentulon turvaamista koskeva valmiuslain muutos (57 a §). Yhteistyötä on tehty erityisesti Kelan kanssa, jolla kansallisena toimijana on merkittävä rooli väestön taloudellisen toimeentulon turvaamisessa häiriötilanteissa. Vuoden 2023 alusta aloittavat hyvinvointialueet laativat parhaillaan valmiussuunnitelmiaan, joita varten on kehitetty kansallista valmiussuunnittelu eli Valsu-portaalia. Valsu-portaalissa on huomioitu pandemian lisäksi myös muita riskiskenaarioita, kuten sotilaallinen painostus, CBRNE-tilanteet, sähkönsaannin häiriöt ja kyberhäiriöt. Valsu-portaalilla tullaan yhdenmukaistamaan hyvinvointialueiden valmiussuunnitelmien sisältöä ja sen avulla voidaan ohjeistaa eri väestöryhmien huomioiminen valmiussuunnitelmissa. Kansallisen pandemiasuunnitelman päivittämistyötä on jatkettu ja uusi pandemiasuunnitelma julkaistaan vuoden 2023 alussa. Suunnitelmassa on kiinnitetty huomiota siihen, että sosiaali- ja terveydenhuolto kykenee tunnistamaan suurten ihmisjoukkojen avun tarpeen erilaisissa laajoissa kriiseissä ja vastaamaan tähän tarpeeseen koordinoidusti ihmisen asuin- tai hoitopaikasta riippumatta. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (197/2022) on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Esityksessä esitetään selkiytettäväksi mm. kiireellisten tilanteiden, kuten äkillisten järkyttävien tilanteiden psykososiaaliseen tukeen liittyviä vastuita. Esityksessä pyritään selkeyttämään sosiaalihuollon ja terveydenhuollon rooleja ja tehtäviä. Tavoitteena on vahvistaa työnjaon selkeyttä ja toiminnan edellyttämää yhteistyötä, sekä parantaa palvelujen yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta, toimijoiden ja avuntarvitsijoiden oikeusturvan toteutumista sekä kehittää psykososiaalista tukea toteuttavan henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa. Hallituksen esityksen taustoissa on nostettu esiin pandemian vaikutukset.