Journalistinen toiminta kriiseissä

Jokelan koulusurmien tutkintaa koskevassa laissa tutkintalautakunnan tehtäväksi määritettiin erillisenä asiana tiedotusvälineiden toiminnan arviointi. Tiedotusvälineiden toimintaa Jokelassa ei kaikilta osin voida pitää asianmukaisena, minkä vuoksi median itsesääntelyjärjestelmää pitäisi vahvistaa ja itsesääntelyä jäntevöittää. Tämä edellyttänee muutoksia Journalistin ohjeisiin, joita Julkisen sanan neuvosto tulkitsee ja jotka Julkisen sanan neuvoston taustayhteisöjä edustava JSN:n kannatusyhdistys vahvistaa. Alan toimijat tulisi saada saman neuvottelupöydän ääreen sopimaan pelisäännöistä ja toimintatavoista kriisitilanteissa. Keskustelujen tulokset tulisi täydentää Journalistin ohjeisiin. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että ohjeita noudatetaan tilanteesta riippumatta. Koulusurmaajille näyttää usein olevan tärkeää se, millainen kuva heistä syntyy julkisuudessa teon jälkeen. Usko heidän itsensä valmistaman aineiston ja teon saamaan laajaan julkisuuteen saattaa tukea päätöstä teon toteuttamisesta. Näyttävä julkisuus on osaltaan johtanut suureen määrään koulu-uhkauksia.

Julkisen sanan neuvoston taustayhteisöjen tulisi kutsua media-ala koolle keskustelemaan toimintatavoista kriisipaikalla ja tavasta uutisoida koulusurmien kaltaisia rikoksia. Keskustelun perusteella Journalistin ohjeisiin tulisi tehdä tarvittavat muutokset ja varmistaa uudistettujen ohjeiden mukainen toimintatapa kaikissa tilanteissa.

Keskusteluja joukkosurmien uutisoinnista järjestettiin jo ennen suositusta ja sen jälkeenkin useiden eri media-alan toimijoiden ehdotuksesta. Journalistin ohjeita (JO) uudistettiin useasta kohdasta vuonna 2011, jolloin päädyttiin täsmentää JO 28:aa kattamaan entistä selvemmin myös tiedonhankinta. JO28, v. 2011: