Kriisijohtamismallin uudistaminen

Valtion kriisijohtamismalli on kuvattu Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa 2017 (kuva 8). Koronapandemian hallinnassa ei pystytty kunnolla hyödyntämään tätä suunniteltua mallia, jota opetetaan esimerkiksi maanpuolustuskursseilla ja käytetään harjoituksissa.
Käytännön tilanteessa jäi puuttumaan tehokas asioita aktiivisesti ja poikkihallinnollisesti valmisteleva, toimeenpaneva ja seuraava toimija. Puutteena oli tekemisen keskittyminen liiaksi niin sanottuun toimivaltaiseen ministeriöön. Yhteistoiminta käynnistyi hitaasti ja jäi joiltain osin liian vähäiseksi. Ennakoivaan valmisteluun ei myöskään kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Poliittisella tasolla syntyneiden ratkaisujen toimeenpano osoittautui ajoittain hankalaksi. Malli on jossain määrin epäselvä.

Valtioneuvoston kanslia huolehtii kriisijohtamismallin uudistamisesta sellaiseksi, että sitä voidaan ja osataan soveltaa tulevissa kriiseissä. Mallin tulee varmistaa, että avoin, ennakoiva ja riittävä yhteistoiminta, valmistelu ja johtaminen käynnistyvät ajoissa. Lisäksi tarvitaan ennakkoon suunniteltu, päätoiminen taho, joka huolehtii, että asioita valmistellaan, toimeenpannaan ja seurataan aktiivisesti. Viestinnän johdon ja vastuiden pitää olla selkeät ja sellaiset, että poliittiset päätökset ja asiantuntijanäkemykset erottuvat toisistaan.

On tärkeää, että kansalaiset ymmärtävät valtion kriisijohtamisen periaatteet, mikä osaltaan edistää luottamusta päätöksentekoon ja kriisinkestokykyä.

Valtioneuvoston kanslian kriisijohtamisen valmiuksien kehittämisen hankkeen loppuraportti on julkaistu 13.8.2022. Raportissa esitettyjen toimeenpanosuosituksen kehittämistä jatketaan yhteistoiminnassa ministeriöiden kanssa. Hallitusohjelman turvallisuusjohtamisen kehittämisen tavoitteen mukaisesti valtioneuvoston häiriötilanteiden hallinnan ja kriisijohtamisen toimintamallista laaditaan valtioneuvoston periaatepäätös, ja sitä kehitetään valtioneuvoston yhteisen suunnittelukeskusmallin suuntaan. Periaatepäätöksen päämääränä on pääministerin (valtioneuvoston) johtamistoiminnan edellytyksiä normaaliolojen häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten. Periaatepäätöksessä esitetään kuvaus häiriötilanteiden hallinnan yhteistyömallin järjestämisestä valtioneuvostossa ja suuntaviivat toimintamallin käyttöönoton jatkoedellytyksistä. Esitetty yhteistyömalli tukee ensisijaisesti valtioneuvoston (pääministerin) johtamista häiriötilanteissa. Periaatepäätöksen valmistelussa huomioidaan hallituksen 8.3.2024 asettaman Turvallisuusjohtamisen hankkeen kehittämissuositukset.