Kulunvalvontalaitteet ja niiden asentamisen nopeuttaminen

Rataosalla Jokelassa ei ollut junan automaattista kulunvalvontajärjestelmää. Kulunvalvontalaitteisto olisi estänyt Jokelan junaonnettomuuden. Kun onnettomuusjuna oli ohittanut Jokelan esiopastimen reagoimatta mitenkään opastimen valoon, olisi kulunvalvontalaitteisto automaattisesti hidastanut junan nopeuden sopivaksi pääopastimelle tultaessa. Periaatepäätös kulunvalvontajärjestelmän hankkimisesta on VR:llä tehty vuonna 1988 ja sopimus järjestelmän toimittamisesta tehtiin lokakuussa 1989. Laitteiston rakentaminen on ollut hidasta ratojen peruskorjausaikataulujen vuoksi. Peruskorjaamattomalle radalle ei kannata tai voi asentaa kulunvalvontajärjestelmää. Kulunvalvontalaitteisto on tällä hetkellä (12/96) käytössä välillä Kirkkonummi-Kupittaa (Turku). Järjestelmää voivat käyttää SR1-sarjan 12 veturia ja Pendolino-junat. Näiden lisäksi noin kahteensataan veturiin on jo asennettu osa kulunvalvontajärjestelmästä, mm.rekisteröintilaitteisto. Rekisteröintilaitteiston muistimoduli eli musta laatikko oli myös Jokelan onnettomuuden veturissa. Kulunvalvontajärjestelmää rakennetaan siten, että sen käyttö on laajentunut helmikuussa 1997 rataosille Lielahti (Tampere) -Seinäjoki ja Lahti-Lappeenranta sekä laajenee myöhemmin samana vuonna väleille Huopalahti(Helsinki)-Kirkkonummi ja Riihimäki-Lahti. Kulunvalvontajärjestelmä kattaa koko päärataverkon vuoteen 2002 mennessä. Se on hyvä keino poistaa ihmisen tekemien virheiden seurauksia. Kulunvalvontajärjestelmä parantaa erityisesti junaturvallisuutta liikennepaikoilla (asemilla), jotka ovat selkeä ongelmakohta suuren opastinmäärän vuoksi. Kulunvalvontajärjestelmän käyttöönoton nykyistä nopeampi toteutusaikataulu edellyttää myös ratojen perusparantamisen nopeuttamista.

Kulunvalvontajärjestelmän rakentamista olisi kaikin mahdollisin keinoin nopeutettava.

Pääradoilla ja linjakalustossa. Muuhun kalustoon ja radoille 2005 loppuun mennessä.