Lossien rinnastaminen lautta-alukseksi

Toiminnanharjoittaja voi omalla päätöksellään siirtyä tilapäisesti operoimaan lossia ilman ohjausvaijeria
jopa 12 kuukauden ajan. Lossia ei tulkita alukseksi, vaikka sitä operoitaisiin tilapäisesti ilman vaijeria. Se kuitenkin tulkitaan alukseksi siirtoajossa ilman vaijeria, matkustajia ja lastia, esimerkiksi telakalle.
Pisimmät lossireitit ovat kaksi kertaa pidempiä kuin lyhyimmät lautta-alusten reitit. Lautta-alusten
päälliköiden ja lossinkuljettajien pätevyysvaatimukset eroavat toisistaan toiminnan samankaltaisuuksista huolimatta.

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee lakimuutoksen, jolla lossit määritellään aluksiksi.

Liikenteen palveluista annetun lain muutoksessa on maininta Liikenne- ja viestintäviraston
mahdollisuudesta hyväksyä merenkulun koulutusjärjestelmä ja asettaa siihen liittyviä ehtoja.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on vuoden 2023 aikana tehty alustavaa selvitystä mahdollisuudesta tulkita lossit aluksiksi. Lossien rinnastaminen lautta-alukseksi olisi maantielauttaliikenteen kannalta merkittävä ja kestämätön muutos, sillä muutoksen myötä lossien miehitysmäärää olisi nostettava kahteen tai kolmeen henkilöön lauttaa kohden nykyisen yhden sijasta. Tämä nostaisi merkittävästi miehityskustannuksia ja siten lauttaliikenteen kustannuksia. Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu lainsäädäntömuutos (HE 237/2021), jolla mahdollistettiin Liikenne- ja viestintävirastolle toimivalta antaa turvallisuuden varmistamiseksi tarpeellisia määräyksiä lossin ohjausköyden ja sitä korvaavan muun laitteiston teknisistä vaatimuksista sekä menettelyistä korvaavan laitteiston hyväksymiseksi. Kokonaisarvion perusteella lossiliikenteen turvallisuuden edistäminen sekä jatkuvuuden turvaaminen eivät edellyttäisi välittömiä lainsäädäntömuutoksia. LVM pitää kokonaisuuden kannalta perusteltuna edistää lossiliikenteen turvallisuutta ensisijaisesti muilla keinoin kuin välittömin lainsäädäntömuutoksin.