Moniviranomaistilanteen johtaminen

Tutkinnassa ilmeni, että viranomaisten keskuudessa on jossain määrin erilaisia käsityksiä moniviranomaistilanteen johtamisesta. Yleisimmin nähdään niin, että jokaiselle tilanteelle löytyy selkeästi tapauksesta riippuen ensisijainen viranomainen, jonka pitää huolehtia tilanteen yleisjohdosta.
Lainsäädännössä edellä kuvattu ensisijainen viranomainen -näkökulma ja siihen perustuva yleisjohtoperiaate on vain pelastuslaissa koskien onnettomuuksista johtuvia pelastustehtäviä. Kiireellisissä tilanteissa jokainen viranomainen ryhtyy oman toimialansa kiireellisiin toimiin oman toimialansa ohjeistuksen mukaisesti huomioiden tilanteen edellyttämät turvallisuustekijät.
Moniviranomaistilanne vaatii tiivistä yhteistyötä ja keskinäisen viestinnän pitää toimia. Kaikkien toimijoiden pitää olla aktiivisia, ymmärtää kokonaistilanne, jakaa tilannetietoa ja ottaa huomioon muiden viranomaisten tehtävät ja tarpeet. Äkillisissä tilanteissa tärkeimmät toimijat ovat yleensä hätäkeskus, poliisi, pelastustoimi, ensihoito ja psykososiaalinen tuki. Kaikkien näiden pitää päästä viiveettä tilanteeseen mukaan hoitamaan omaa tehtäväänsä ja saada tarvitsemansa tiedot.
Tutkituissa puukotuksissa ja eräissä aikaisemmissa tilanteissa on osa toimijoista jäänyt odottamaan toisen viranomaisen vahvaa yleisjohtamista, mikä ei ole toteutunut. Turussa viivettä syntyi siitä, että ensihoito jäi odottamaan luotettavaa tietoa alueen turvallisuustilanteesta, jota se ei heti saanut. Pelastuslaitoksen yksiköitä hyödynnettiin pelastuslaitoksen tarjottua tukeaan. Viranomaisten yhteistä tiedottamista tai yhteistä tiedotustilaisuutta ei koordinoitu. Tietoa uhreista ei vaihdettu, mikä johti väärinkäsityksiin uhrien määrästä tiedotettaessa. Psykososiaalinen tuki jäi ulkopuoliseksi, eikä saanut sujuvasti tarvitsemiaan tietoja uhreista ja heidän läheisistään. Yhteistä johtopaikkaa ei kutsuttu koolle tilannepaikalla eikä toisaalla. Moniviranomaispuheryhmiä ei käytetty. Olennaista haittaa ei aiheutunut, mutta monimutkaisemmasta tilanteesta selviämiseksi tarvitaan kehittämistoimia.

Sisäministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö yhdenmukaistavat moniviranomaistilanteiden johtamis- ja viestintätavat sellaisiksi, että tarvittavat viranomaiset pääsevät ja otetaan aktiivisesti mukaan kaikissa äkillisissä suurissa tilanteissa. Keskeiset toimijat ovat hätäkeskus, poliisi, pelastustoimi, ensihoito ja sosiaalitoimi (psykososiaalinen tuki).

Moniviranomaistehtävien johtamisen ja viestinnän ja yhteisen tilannekuvan osalta on tapahtunut viime vuosina merkittävää edistymistä, kun viranomaisten yhteinen kenttäjärjestelmä KEJO on jo osin tuotantokäytössä. Ensihoitopalvelun yksiköistä sitä käyttää vastaushetkellä yli 60 %, ja suunnitelmana on saattaa siirtymä valtakunnalliseen käyttöön vuosien 2025-26 aikana. Sosiaali- ja kriisipäivystykset ovat aloittaneet tuotantokäytön vuonna 2024, ja käyttöönotto laajenee vuoden 2025 aikana. Muilla KEJOa käyttävillä viranomaisilla, kuten esimerkiksi poliisilla ja pelastustoimessa, käyttöönotto on parhaillaan alkamassa. Valtakunnallinen hätäkeskusjärjestelmä ERICA toimii yhteydessä KEJO-järjestelmään. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen edustajilla on yhteisiä johtamista ja viestintää sisältäviä harjoituksia, niin hyvinvointialueiden tasolla kuin alueellisesti laajempina. Edellä kuvattujen toimintaympäristön muutosten johdosta edellytykset johtamisen ja viestinnän ja yhteisen tilannekuvan saamiselle ja ylläpitämiselle ovat selkeästi paremmat kuin kyseisen Turun iskun aikaisessa kuntapohjaisessa järjestelmässä ilman yhteisiä johtamisjärjestelmiä.