Nuorten mielenterveystyö

Tekijä ei saanut mielenterveyden häiriöönsä kaikilta osin asianmukaisen monipuolista ja suunnitelmallista hoitoa sekä riittävän tiivistä seurantaa. Suomessa on muutenkin ilmennyt ongelmia siinä, että mielenterveydenhäiriöistä kärsivien nuorten arviointia ei onnistuta tekemään riittävän kokonaisvaltaisesti, eikä häiriöiden hoidossa käytetä riittävästi psykososiaalisia hoitomuotoja lääkehoidon rinnalla. Lääkehoitojen vaikutuksia ja haittavaikutuksia ei seurata riittävällä systemaattisuudella ja pitkäjänteisyydellä. Mielenterveyslaissa ja -asetuksessa säädettyjä alueellisia kokouksia, joissa suunnitellaan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelujen toiminnallista kokonaisuutta ja työnjakoa, ei toteuteta riittävästi. Ahdistuneisuushäiriöille ei ole olemassa varsinaista Käypä hoito -suositusta, jotka tulisi laatia erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset potilaat huomioiden. Depression Käypä hoitosuosituksen lääkehoidon seurantaa koskevat osat tulisi täsmentää muutakin kuin depression alkuvaiheen hoitoa koskien. Tekijälle määrättyjä SSRI-lääkkeitä ei yleensä suositella nuorille, mutta niitä kuitenkin voidaan käyttää ja niistä voi olla joissain tapauksissa apua. Näihin lääkkeisiin voi ilmeisesti yksittäistapauksissa liittyä aggressiivisen käyttäytymisen riskin lisääntymistä. Näiden lääkkeiden käyttöön ja lääkehoidon seurantaan liittyvää tarkempaa ohjeistusta ei ole siltä varalta, että niiden käyttöön päädytään nuorten osalta.

Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi huolehtia siitä, että nuorten ahdistusta ja mielialahäiriöitä koskevia hoitosuosituksia täsmennetään siten, että perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteistyö olisi sujuvaa ja nuori saisi mahdollisimman hyvän hoitokokonaisuuden. Lisäksi nuorten masennuslääkehoitoa varten tulisi laatia nykyistä yksityiskohtaisemmat ohjeet.

Ahdistuneisuuden käypä hoito -suositus on laadittu. Depression käypä hoito- suositus on päivitetty. Suositus koskee myös nuoria. Vuonna 2018 voimaan tulleella asetuksella (VNa 582/2017) annettiin yliopistosairaaloiden sairaanhoitopiireille tehtäväksi arvioida ja valita käyttöön vaikuttavia psykoterapeuttisia ja psykosiaalisia menetelmiä sekä koordinoida alueillaan psykososiaalisten ehkäisevien ja hoitavien menetelmien osaamista. lasten ja nuorten osalta tehtävästä vastaavat lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamiskeskukset. Vuonna 2018 terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto PALKO linjasi, että vaikuttaviksi todetut psykososiaaliset menetelmät kuuluvat mielenterveys- ja päihdehäiriöissä terveydenhuollon palveluvalikoimaan osana tavoitteellista hoitoa tai kuntoutusta niiden kaikissa vaiheissa.Vuonna 2019 uudistetuissa yhtenäisissä kiireettömän hoidon perusteissa linjataan, millä tavoin perusterveydenhuollossa toteutuu häiriöiden tunnistaminen, lievien ja tilanteen mukaan harkiten keskivakavien häiriöiden hoito tarpeenmukaisessa yhteistyössä opiskeluhuollon, sosiaalitoimen ja muiden viranomaisten kanssa.