Opiskeluterveydenhuollon resurssien vahvistaminen mielenterveyden osalta

Tekijä oli puhunut koulusurmista ja kiusaamiskokemuksistaan muille. Hänen mielenterveysongelmansa olivat joillakuilla tiedossa, ja vielä useampi tiesi hänen ajoittain runsaasta alkoholinkäytöstään ja aggressiivisuudestaan päihtyneenä. Tietoja oli tekijän ystävillä, muilla opiskelijoilla, hänen vanhemmillaan sekä jossain määrin terveydenhuollossa ja opettajilla. Tekijällä nähtiin olevan joitakin ongelmia, mutta kokonaiskuvaa ei ollut kenelläkään. Jokelan koulusurmien taustalla oli vastaavanlainen asetelma. Nuorten sosiaalisiin yhteisöihin kuuluvilla on merkittävät vaikutusmahdollisuudet toistensa hyvinvointiin. Lisäksi tarvitaan muitakin auttamiseen kykeneviä verkostoja, joita ovat esimerkiksi kouluyhteisö, terveydenhuolto ja nuorisotoimi. Yhteistyön toimimiseksi tarvitaan hyvää sukupolvien välistä vuorovaikutusta, joka antaisi mahdollisuuden tunnistaa nuorten sosiaalisen pahoinvoinnin näkymättömäksi jääviä kipupisteitä ja päästä kiinni nuorten arkielämää koskevaan hiljaiseen tietoon. Tarvetta on sekä yksityiselle että kaikille avoimelle keskustelulle. Hyvä vuoropuhelu edellyttäisi koulukulttuurisia muutoksia, joiden avulla aikuisten ja nuorten välillä olisi myös nuorten tunnistamia luottamuksellisia suhteita ja nuorten osallisuutta tukevia rakenteita. Muutosta voidaan saada aikaan koulukohtaisesti, mutta myös vahvistamalla erityisesti opettajien ymmärrystä nuorten sosiaalisista ryhmäprosesseista. Siinä annettavaa on nuorisotyöllä ja kansalaisjärjestöillä, joiden osaamista ja toimintatapoja on tärkeää hyödyntää sukupolvien välisen vuorovaikutuksen vahvistamisessa myös kouluympäristöissä. Nuorten kohtaaman tai tekemän väkivallan ehkäisy, tunnistaminen ja käsittely on kaikkien nuorten kanssa työtä tekevien kasvatuksellinen tehtävä. Opiskelijoiden ongelmien tunnistamista ja niiden kokonaisvaltaista hoitamista edistäisi osaltaan ammattikorkeakoulun opiskelijahuollon, oppilaskuntatoiminnan ja terveydenhuoltojärjestelmän vahvistaminen. Mallia voitaisiin ottaa muun muassa yliopistosta ja työterveydenhuollosta, jossa muun muassa järjestetään työhöntulotarkastus ja apua ongelmiin tarjotaan viiveettä. Kaiken kaikkiaan eri asteen kouluissa on havaittu suuria puutteita esimerkiksi lääkäri- ja psykologipalveluiden saatavuudessa. Henkilöstömitoituksesta sekä terveystarkastuksista annetut suositukset ovat laajasti jääneet toteutumatta. Myös opiskelijoiden mahdollisuudet osallistua oman toimintansa suunnitteluun ovat vaihdelleet merkittävästi.

Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi yhdessä opetusministeriön kanssa huolehtia siitä, että opiskeluterveydenhuollon resursseja vahvistetaan erityisesti mielenterveyden osalta. Tämä edellyttäisi muun muassa säännöllisiä pakollisia terveystarkastuksia.

Lakimuutokset ovat parantaneet palveluihin pääsyä, mutta säännöllisiä pakollisia terveystarkastuksia ei ole toteutettu. Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen jatkuu osana hallitusohjelman 2019 toimeenpanoa.