Oppilaille ja opiskelijoille verkkomahdollisuus tuoda esiin ongelmia

Tekijä oli puhunut koulusurmista ja kiusaamiskokemuksistaan muille. Hänen mielenterveysongelmansa olivat joillakuilla tiedossa, ja vielä useampi tiesi hänen ajoittain runsaasta alkoholinkäytöstään ja aggressiivisuudestaan päihtyneenä. Tietoja oli tekijän ystävillä, muilla opiskelijoilla, hänen vanhemmillaan sekä jossain määrin terveydenhuollossa ja opettajilla. Tekijällä nähtiin olevan joitakin ongelmia, mutta kokonaiskuvaa ei ollut kenelläkään. Jokelan koulusurmien taustalla oli vastaavanlainen asetelma. Nuorten sosiaalisiin yhteisöihin kuuluvilla on merkittävät vaikutusmahdollisuudet toistensa hyvinvointiin. Lisäksi tarvitaan muitakin auttamiseen kykeneviä verkostoja, joita ovat esimerkiksi kouluyhteisö, terveydenhuolto ja nuorisotoimi. Yhteistyön toimimiseksi tarvitaan hyvää sukupolvien välistä vuorovaikutusta, joka antaisi mahdollisuuden tunnistaa nuorten sosiaalisen pahoinvoinnin näkymättömäksi jääviä kipupisteitä ja päästä kiinni nuorten arkielämää koskevaan hiljaiseen tietoon. Tarvetta on sekä yksityiselle että kaikille avoimelle keskustelulle. Hyvä vuoropuhelu edellyttäisi koulukulttuurisia muutoksia, joiden avulla aikuisten ja nuorten välillä olisi myös nuorten tunnistamia luottamuksellisia suhteita ja nuorten osallisuutta tukevia rakenteita. Muutosta voidaan saada aikaan koulukohtaisesti, mutta myös vahvistamalla erityisesti opettajien ymmärrystä nuorten sosiaalisista ryhmäprosesseista. Siinä annettavaa on nuorisotyöllä ja kansalaisjärjestöillä, joiden osaamista ja toimintatapoja on tärkeää hyödyntää sukupolvien välisen vuorovaikutuksen vahvistamisessa myös kouluympäristöissä. Nuorten kohtaaman tai tekemän väkivallan ehkäisy, tunnistaminen ja käsittely on kaikkien nuorten kanssa työtä tekevien kasvatuksellinen tehtävä. Opiskelijoiden ongelmien tunnistamista ja niiden kokonaisvaltaista hoitamista edistäisi osaltaan ammattikorkeakoulun opiskelijahuollon, oppilaskuntatoiminnan ja terveydenhuoltojärjestelmän vahvistaminen. Mallia voitaisiin ottaa muun muassa yliopistosta ja työterveydenhuollosta, jossa muun muassa järjestetään työhöntulotarkastus ja apua ongelmiin tarjotaan viiveettä. Kaiken kaikkiaan eri asteen kouluissa on havaittu suuria puutteita esimerkiksi lääkäri- ja psykologipalveluiden saatavuudessa. Henkilöstömitoituksesta sekä terveystarkastuksista annetut suositukset ovat laajasti jääneet toteutumatta. Myös opiskelijoiden mahdollisuudet osallistua oman toimintansa suunnitteluun ovat vaihdelleet merkittävästi.

Opetusministeriön tulisi huolehtia siitä, että oppilaille ja opiskelijoille luodaan koulukohtaisia mahdollisuuksia tuoda myös verkossa esiin huoliaan ja ajatuksiaan sekä keskustella opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. Järjestelmään tulisi liittää menetelmät ongelmatilanteiden tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi.

OKM on ilmoittanut, ettei suositusta toteuteta. Perustelujen mukaan on tärkeää, että oppilailla ja opiskelijoilla on riittävästi mahdollisuuksia ja keinoja tulla kuulluksi huolineen ja saada tarvittaessa apua. Verkossa tapahtuvan yhteydenoton sijasta tulee kiinnittää huomiota oppilaiden ja opiskelijoiden sekä oppilas- ja opiskeluhuoltohenkilöstön välisiin kohtaamisiin ja keskusteluun yhteisöllisyydestä ja turvallisuudesta. Koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuurin ja sen käytäntöjen tulee kokonaisuudessaan tukea oppilaiden ja opiskelijoiden sekä henkilöstön terveyttä ja hyvinvointia. Kouluissa käytävissä keskusteluissa tulisi korostaa jokaisen yhteisön jäsenen merkitystä ja roolia toisesta huolehtimisessa ja tiedonkulun varmistamisessa. Toimiva yhteistyö muodostuu avoimesta vuorovaikutuksesta, luottamuksesta ja suunnitelmallisuudesta. Aito kohtaaminen mahdollistaa pulmien tunnistamisen ajoissa ja rohkaisee huolista ja ongelmista puhumiseen sekä edesauttaa niihin puuttumista. Opiskelijahuoltopalveluiden riittävä saatavuus kaikilla koulutusasteilla on keskeisin keino turvata oppilaiden ja opiskelijoiden huolien ja ajatusten kuuleminen.