Pelastussuunnittelun kehittäminen

Kummassakaan tutkinnan kohteena olleessa teollisuuslaitoksessa ei pelastussuunnitelmassa ollut varauduttu laajaan pitkäkestoiseen tilanteeseen, jollainen vaatii erityisiä johtamistoimia, yhteistyötä, monenlaista varautumista, pelastuslaitoksen tukemista ja esimerkiksi vaihtohenkilöstön ja huollon järjestämistä.

Sisäministeriö yhdessä pelastuslaitosten kanssa huolehtii siitä, että teollisuuden kohteet varautuvat pelastussuunnittelussaan laajimpaan ja pitkäkestoisimpaan tunnistettavissa olevaan tulipaloon tai muuhun tilanteeseen.

Pelastussuunnittelua voidaan kehittää käyttäen apuna esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliittoa (EK), Suomen Palopäällystöliittoa (SPPL), Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöä (SPEK), pelastuslaitosten kumppanuusverkostoa ja vakuutusalaa.

Sisäministeriö julkaisi 2019 ulkoisten pelastussuunnitelmien harjoitusohjeen. Ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selventää pelastuslain 48 § mukaisten kohteiden ulkoisten pelastussuunnitelmia koskevien harjoitusten suunnittelua, toteuttamista, arviointia ja raportointia. Ohjeessa on käsitelty UPS-harjoituksen harjoitusmuotoja ja esitetty esim. johtamisharjoitus, joka sopii hyvin pitkäkestoisten tilanteiden harjoittelemiseen. Sisäministeriö päivitti ulkoisten pelastussuunnitelmien laatimisohjeen vuonna 2021. Ulkoisten pelastussuunnitelmien suuronnettomuusskenaariot perustuvat teollisuuslaitosten turvallisuusselvityksissään tekemiin riskinarvioihin. Ohjeessa edistetään pelastuslaitosten varautumista pitkäkestoisiin tilanteisiin. Laadintaohjeessa on todettu mm, että keskeisimpien suuronnettomuusskenaarioiden pohjalle laaditaan loogisesti etenevät toimintamallit.