Purkutyön suunnittelun parantaminen

Silta sortui selvästi aiemmin, äkillisemmin ja laajemmin kuin purkutyötä tehneet olivat olettaneet.
Olennaista tämänkaltaisten tilanteiden välttämisessä on suunnitelmallisuus, jota myös
työturvallisuusasetus korostaa. Purku tulee suunnitella hyvin, jotta siitä ei aiheudu vaaraa
työmaan henkilöstölle eikä sivullisille. Siltojen ja muiden järeiden rakenteiden toiminnan
ymmärtäminen vaatii rakenteiden mekaniikan osaamista, jollaista ei tämän purkutyön suunnittelussa
hyödynnetty. Suunnitelma oli suppea. Onnettomuustutkintakeskus on tutkinut myös vuonna 1998 tapahtuneen Tornan sillan sortumisen Imatralla. Silloin tutkinnassa havaittiin sama ongelma, että purkusuunnitelmaa ei ollut tehty työn vaativuuteen nähden riittävän perusteellisesti. Se myös vaikeutti valvontaorganisaation mahdollisuuksia tarkastaa suunnitelman turvallisuus.

Liikenne- ja viestintäministeriö huolehtii, että valtion ja kuntien siltojen purkusuunnitelmia varten laaditaan ohjeet ja minimivaatimukset. Purkusuunnitelman tulee olla riittävän tarkka, jotta se kattaa toteuttamisen kannalta kaikki oleelliset vaiheet, ja jotta valvojilla on mahdollista varmentua suunnitelman pätevyydestä. Purkutyön suunnittelulta tulisi vaatia samaa laatutasoa kuin uudisrakentamisessa.

Hyvä pohja purkusuunnittelun ohjaukselle on onnettomuuden jälkeen Liikenneviraston valmistelema
ohjeistus, jota olisi hyvä käyttää myös kuntien toteuttamissa purkutöissä.

Liikennevirasto (nyk. Väylävirasto) laati ”Sillan purkutyösuunnitelma ja turvallisuussuunnitelma” -ohjeen jo tammikuussa 2016 liittyen Mikkelissä tapahtuneeseen purettavan sillan sortumiseen. Ohje sisältää tarkastuslomakkeen siltojen purkutöiden työvaihekohtaista työ- ja laatusuunnitelmaa ja turvallisuussuunnitelmaa varten. Ohje on yleisesti käytetty, ja se on malliasiakirjana saatavissa tilaajille ja urakoitsijoille Väyläviraston Hankinnan ohjeistuspalvelusta, jota käytetään Väyläviraston ja ELY-keskusten vastuulla olevissa väylänpidon hankinnoissa. Ohje on myös avoimesti saatavilla olevan ”Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen” -selvityksen liitteenä (Väylä-viraston tutkimuksia 8/2019). Kunnilla ei ole yhtenäisiä erillisiä ohjeita, mutta kunnissa hyödynnetään usein Väyläviraston ohjeita.