Raitioliikenteen yhteensovittaminen muun liikenteen kanssa

Vaikka vakavia onnettomuuksia tapahtuu raitioliikenteessä vähän, raportoidaan pienempiä kolhaisuja sekä läheltä piti -tilanteita ajoneuvojen ja jalankulkijoiden kanssa huomattavan paljon. Erityisesti tämä korostuu ajoneuvojen osalta risteyksissä ja kevyen liikenteen kanssa pysäkkien läheisyydessä. Useimmissa tapauksissa muut tienkäyttäjät eivät tiedosta raitioliikenneonnettomuuksien riskien vakavuutta ja toimivat jollain tavalla sääntöjen vastaisesti.
Onnettomuuksien seuraukset jäävät yleensä vähäisiksi pääosin raitioliikenteessä tällä hetkellä käytettyjen alhaisten nopeuksien ansiosta. Pikaraitioteiden yleistyessä nopeudet raitioliikenteessä tulevat lähitulevaisuudessa kasvamaan merkittävästi. On todennäköistä, että muiden tienkäyttäjien toiminta ei muutu raitioliikenteen nopeuksien kasvaessa. Nopeuksien kasvattaminen lisää vakavien onnettomuuksien todennäköisyyttä.

Kaupungit, joiden alueella on raitioliikennettä, huomioivat katujen ja kevyenliikenteen väylien suunnittelussa raitioliikenteen erityispiirteet ja pyrkivät suunnittelemaan liikennejärjestelyt siten että ne ohjaavat muut tienkäyttäjät toimimaan turvallisesti ja sääntöjen mukaan.

Esimerkkejä tällaisista suunnitteluratkaisuista ovat ratkaisut, joilla estetään kääntyminen raitiovaunun eteen, ja pysäkkien suunnittelu siten, että matkustajat eivät pääse oikaisemaan raitiokiskojen yli vaunusta poistuttuaan.

Pääkaupunkiseudun raitioteiden suunnittelua ja mitoitusta ohjaa raitioteiden suunnitteluohje. Helsingin kaupungin tavoitteena on pyrkiä uusien raitioteiden suunnittelussa ja olemassa olevan rataverkon kehittämisessä mahdollisimman hyvään erotteluun muusta liikenteestä esimerkiksi korotettuja raitiotiekaistoja käyttämällä, sekä selkeisiin ja johdonmukaisiin risteysjärjestelyihin. Lisäksi kaupunki kehittää jatkuvasti raitioteiden ylitysjärjestelyitä, jotka toteutetaan suojateinä tai suojatiettöminä kadunylityspaikkoina. Valittu järjestely riippuu kohteen ja sen ympäristön ominaisuuksista. Raitiotien ylityspaikan rakenteista on laadittu tyyppipiirustus ja niissä kokeillaan raitiovaunusta varoittavaa tiemerkintää kiskojen välissä. Ylityspaikkaa ei käytetä esteettömyyden erikoistason reitteihin kuuluvilla kadunylityksillä. Raitioteiden ylistysjärjestelyiden turvallisuutta tarkastellaan ja parannetaan jatkuvasti. Esimerkiksi Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmaan 2022–2026 sisältyy parhaillaan käynnissä oleva toimenpide kadunylitysten toimenpide-ehdotusten kartoituksesta ja toimeenpanosta. Lisäksi ylityspaikoilla, joissa järjestelyt poikkeavat alueen muista kadunylitysjärjestelyistä, on jo tietyissä kohteissa aloitettu käyttämään raitiovaunusta varoittavaa liikennemerkkiä. Kaupunki tiedostaa, että kadunylityksiä tapahtuu ylitysjärjestelyiden ja risteyksien ulkopuolella. Pysäkeillä raitiokiskojen ylityksiä ei ole pääsääntöisesti estetty johtuen mm. tilankäytöstä, katukuvallisista kysymyksistä ja kunnossapidosta. Kaupunki pyrkii siihen, että ihmiset tiedostavat riskin ylitettäessä raitiotie muualta kuin suojatieltä tai varsinaiselta ylityspaikalta. Erityisen vaarallisiksi todetuissa paikoissa, joissa esimerkiksi näkemä tai väistötila on vakavasti rajoittunut, raitiotiekiskojen ylitys estetään rakenteellisesti. Oikaisemista raitiokiskojen yli vaunusta poistumisen jälkeen vähennetään myös siten, että Helsingissä ei suositella keskilaitureiden käyttöä linjaosuuksilla. Keskilaiturit saattavat houkutella ylittämään raitiotien ja ajoradan pysäkin keskeltä.
Tampereella raitiotieliikenteen onnettomuuksia ja kuljettajien kirjaamia läheltä piti- tilanteita käydään säännöllisesti läpi Tampereen kaupungin ja TRO:n yhteisessä, säännöllisesti kokoontuvassa liikenneturvallisuusryhmässä. Turvallisuusryhmä on edistänyt useita turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Turvallisuusryhmä arvioi myös suunnitteluohjeiden kehittämistarpeita. Raitiotien suunnittelun peruslähtökohtana on, että raitiotien eteen, vasemmalle kääntyvällä ajoneuvoliikenteellä tulee olla erillinen vasemmalle kääntymiskaista. Ajoneuvoliikenteen vasemmalle kääntymistä on myös rajoitettu useissa liittymissä onnettomuusriskin vuoksi. Raitiotien ja kevyen liikenteen risteämisiä on toteutettu harkiten, ja merkittävä osa näistä risteämisistä on valo-ohjattuja. Lisäksi Tampereen kaupunki ja TRO ovat yhteistyössä tehneet liikenneturvallisuusviestintää, joka on pitänyt sisällään mm. tiedottamista liikennesäännöistä, kehotettu tarkkaavaisuuteen kiskojen läheisyydessä.
Espoo seuraa tiiviisti yhdessä Helsingin kaupungin ja liikennöinnistä vastaavan Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa raitiotien turvallisuutta ja kaikkia havaittuja onnettomuuksia sekä vakavia ”lähellä piti”-tilanteita. Koska onnettomuudet ovat eri tyyppisiä, pyritään niihin löytämään tapauskohtaisia keinoja vastaavien tilanteiden ennalta ehkäisemiseen. Valitettavasti suurin osa onnettomuuksista on johtunut siitä, että joko ajoneuvot, pyöräilijät tai kävelijät jättävät noudattamatta punaista liikennevaloa. Tähän ongelmaan kaupunkien on vaikea löytää parannustoimenpiteitä. Tämä seuranta ja liikenneympäristön parantaminen on jatkuvaa työtä.