Tietojen keruu ja tilastointi

Hyvät tapahtumatiedot ovat välttämätön edellytys ennaltaehkäisytyölle. Nykyisin tietoa tapaturmaan johtaneista tapahtumista on vain vähän saatavilla. Tapahtumatietoja on julkisesti saatavissa lähinnä sähkötapaturmista, työtapaturmista ja yksittäisissä tapauksissa Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostuksista.
Tapahtumatietoja kertyy jossain määrin eri viranomaisille ja muille toimijoille, mutta tietojen taso vaihtelee eikä niitä tyypillisesti julkaista. Julkisista tilastoista puolestaan selviää erilaisten tapahtumien määrä, mutta onnettomuuksiin johtaneet seikat jäävät epäselviksi.
Tilastointi ei nykyisellään tue parhaalla mahdollisella tavalla tapaturmien ennaltaehkäisyä.
Tapahtumatietoja tarvittaisiin viranomaisten ja muiden toimijoiden viestinnässä, jolla pyritään muuttamaan ympäristöä ja ihmisten käyttäytymistä turvallisemmaksi.
Monessa koti- ja vapaa-ajan tapaturmassa parhaat edellytykset turvallisuuden parantamiseen on ihmisellä itsellään, hänen läheisillään ja ihmisen arjessa mukana olevilla toimijoilla. Parannusta turvallisuuteen voidaan saada tietoon perustuvalla viestinnällä. Onnistuneen viestinnän edellytyksenä voidaan pitää, että viestinnän kohde
- tiedostaa uhan olevan todellinen ja riskin toteutuessa seurausten olevan vakavia
- kokee uhan koskettavan myös itseä tai henkilöitä, joiden kanssa on tekemisissä tai joiden asioihin voi vaikuttaa
- oivaltaa, että on käytettävissä keinoja, joilla uhka voidaan välttää tai sen seurauksia
vähentää.
Tarkemmalla tapahtumatietojen käsittelyllä voitaisiin tukea lainsäätäjän ja eri yhteisöjen toimia onnettomuuksien ehkäisemiseksi.

Tilastokeskus kehittää yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa menettelyt, joilla kerätään ja julkaistaan tapaturmien ennaltaehkäisyssä tarvittavat tiedot.

Onnettomuustutkintakeskus on aiemmin antanut samasta aihepiiristä suosituksen S1/10Y/S2:
Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi kehittää menettely hukkumiskuolemien ennaltaehkäisyssä tarvittavien tietojen keräämiseksi ja ajantasaiseksi julkaisemiseksi. Tietojen kerääjä voisi olla esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jonka tulisi tehdä työtä yhteistyössä poliisin kanssa.
Keskeinen tapahtumatietojen kerääjä ainakin kuolemantapauksissa on poliisi. Poliisin laatimissa ilmoituksissa tulisi huomioida tapaturmien ennaltaehkäisyyn liittyvät tarpeet

Tilastokeskus tuottaa kuolemansyytilastot, joihin ei aiota tehdä muutoksia.

Kaikilla alueilla viimeistään vuonna 2027 käyttöön tulee sähköinen ensihoitokertomus (EHK). Tässä kirjataan tiedot tapahtumasta ja hoidon syy ICPC-2-koodilla. Tietoja ei vielä ole järjestelmällisesti hyödynnetty tapaturmien ennaltaehkäisyssä, mutta tietopohjan kasvaessa mahdollisuus tähän on. Ensihoitopalvelun tietoja voidaan nyt hyödyntää tapaturmien ennaltaehkäisyssä alueilla, jossa niitä kirjataan. Tietoja voidaan myös toimittaa hyvinvointialueiden käyttöön tai muille viranomaisille niiden tiedonsaantioikeuksien mukaisesti. Hilmon tietosisältöön on elokuussa 2023 lisätty mikroliikkumisen (mm. sähköpotkulaudat) syykoodi V00. Koodin käyttöönotosta on tiedotettu esimerkiksi Lääkärilehdessä julkaistulla artikkelilla. THL:ssa on käynnissä vuoteen 2026 ulottuva ICD-11-tautiluokituksen käyttöönoton valmistelu. Käyttöön tullessaan ICD-11 mahdollistaa myös laajempien tietosisältöjen kirjaamisen tapaturmien yhteydessä. ICD-11:n käyttöönoton ajankohtaa ei vielä ole päätetty.