Toimivaltasuhteet vakavassa kriisissä

Pandemian aikana tuli tilanteita, jossa valtioneuvostossa ja valtionhallinnossa nähtiin asiat eri tavoin kuin alueilla ja kunnissa. Erot johtuivat todennäköisesti eniten siitä, että toisaalla näkökulma ja tilannekuva oli valtakunnallinen ja toisaalla alueellinen tai paikallinen. Paikallisesti päätöksiä ja toimenpiteitä voi olla hankala perustaa valtakunnalliseen tilanteeseen ja uskallusta vahvoihin toimiin voi puuttua.
Valtioneuvoston on joskus vaikea puuttua sellaisiin alueellisiin ja paikallisiin ongelmiin, joilla on valtakunnallisen turvallisuuden kannalta merkitystä. Siksi olisi harkittava sitä, että valtioneuvostolla olisi oikeus antaa vahvaa tukea sellaisten paikallisten ja alueellisten ongelmien ratkaisemisessa, joilla on kansallista merkitystä.

Oikeusministeriö valmistelee lainsäädäntökehikon, jossa valtioneuvosto pystyy laajassa kriisissä ohjaamaan aluehallintovirastoja ja kuntia yhdenmukaisiin ja nopeisiin, mutta kuitenkin alueelliset erityispiirteet huomioon ottaviin toimenpiteisiin.

Normaalioloissa toimivallat ovat selkeät ja tarkoituksellisella tavalla jaetut. Siitä on kuitenkin perusteltua vaikeassa kriisissä poiketa, jotta käytännön toimet saadaan viivytyksettä ja epäröimättä tehtyä. Todennäköisesti toimivallan muutokset kriisitilanteessa on syytä rajata poikkeusoloihin, jolloin arviointiin kytkeytyvät eduskunta perustuslakivaliokuntineen sekä tasavallan presidentti.
Lainsäädännössä tulisi ottaa huomioon se, miten viranomaisten ja virkamiesten vastuut määräytyvät poikkeus- ja kriisiolosuhteissa.

Valtioneuvoston yleisistunto asetti valmiuslain uudistamiseksi työryhmän syksyllä 2022. Työryhmän asettamismuistioon on OTKESIN suosituksenkin perusteella otettu seuraava kirjaus: ”Valmistelussa tulee arvioida tarpeet tarkistaa tai sisällyttää valmiuslakiin nykyistä täsmällisemmät säännökset poikkeusolojen johtovaltasuhteista erityisesti valtioneuvostotason ohjauksen johdonmukaisuuden ja tehokkuuden vahvistamiseksi sekä valmistella näitä koskevat tarpeelliset säännösehdotukset. Lisäksi Valtioneuvoston turvallisuusjohtamisen toimintamallin kehittämishankkeessa (VNK007:2024) valmistellaan kootusti pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan sisältyvien keskeisimpien turvallisuusjohtamiseen liittyvien kirjausten toimeenpano. Hankkeen alatyöryhmissä laaditaan lisäksi esitykset kansallisen turvallisuuden strategiaksi sekä kyberturvallisuusstrategian uudistamiseksi.