Turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden selvittäminen

Tekijä ilmoitti Suomeen saapuessaan väärän nimen ja iän, mikä ei selvinnyt viranomaisille ennen puukotuksia. Asiaan liittyy useita ongelmia.
Valheiden paljastuminen olisi tehnyt turvapaikkahakemuksesta perusteettomamman ja lisännyt mahdollisuutta käyttää nopeutettua menettelyä. Pitkäaikainen laillinen oleskelu Suomessa olisi mahdollisesti voitu estää. Valheet indikoivat sitä, että turvapaikan hakeminen voi olla muiltakin osin vilpillistä. Syntyy virheellisiä odotuksia, kun valheet näyttävät toimivan. Odotuksien romuttuminen pitkän odotuksen jälkeen on vahingollista.
Väärällä henkilöllisyydellä eläminen ja asiointi on raskasta, eikä helppoa paluuta oikeaan identiteettiin ole. Tilanne lisää muun epävarmuuden aiheuttamaa kuormaa ja altistaa ongelmille, kuten elämän merkityksen etsimiselle radikaali-islamistisesta ideologiasta.

Maahanmuuttovirasto kehittää menettelytapojaan niin, että se hyödyntää kaikki kohtuudella käytettävissä olevat keinot turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden ja iän selvittämiseksi. Keinoja ovat ainakin asian erityinen selvittäminen turvapaikkapuhuttelussa, iänmäärityksen hyödyntäminen sekä tietojen pyytäminen hakijan kotimaasta, jos hakijaan kohdistuva uhka ei ole valtiosta aiheutuvaa.

Geneven pakolaissopimuksen, kansainvälistä suojelua koskevan direktiivin ja ulkomaalaislain mukaan turvapaikkaprosessia ei voida paljastaa esimerkiksi tietoja kyselemällä sellaiselle taholle, jonka epäillään vainoavan hakijaa tai aiheuttavan hänelle vakavaa haittaa. Jos hakijan kotimaan ei epäillä vainoavan tai aiheuttavan hakijalle tai hänen läheisilleen vakavaa haittaa, henkilöllisyyden tiedustelulle kotimaasta ei näyttäisi olevan kansainvälisissä sopimuksissa asetettua estettä. Alaikäisen turvapaikanhakijan osalta on myös velvollisuus ryhtyä viipymättä jäljittämään hänen vanhempiaan tai muuta huoltajaa. Tällöin on kyse lapsen edun selvittämisestä, mutta samalla valheellinen henkilöllisyys ja ikä voivat paljastua.
Jos valheellinen henkilöllisyys paljastuu jossain yhteydessä myöhemmin, on syytä ilmoittaa asiasta poliisille rikosvastuun selvittämiseksi ja tarkastella, miten valheet vaikuttavat turvapaikkaprosessiin.

Ulkomaalaisasioiden käsittelyjärjestelmään on 6.9.2022 alkaen tullut mahdollisuus verrata oleskeluluvan- ja turvapaikanhakijoiden sormenjälkiä aikaisemmin oleskelulupaa tai turvapaikkaa hakeneiden henkilöiden sormenjälkiin. Tämä helpottaa eri henkilöllisyyksillä oleskelulupaa ja turvapaikkaa hakeneiden henkilöiden tunnistamista. Avointen lähteiden hyödyntämistä henkilöllisyyden selvittämisessä kehitetään turvapaikkayksikössä edelleen, ja siinä pyritään toteuttamaan MISEC-hankkeen loppuraportin suosituksia. Kehitys ei ole vielä edennyt käytännön toteutuksen tasolle, mutta tämä on suunnitelmissa vuodelle 2023. Salassapitosäännökset yleensä estävät turvapaikan- tai oleskeluluvan hakijan henkilöllisyyden selvittämisen hakijan kotimaasta. Lain mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat asiakirjat, jotka koskevat mm. kansainvälisen suojelun tarvetta, ulkomaalaisen maahantulon edellytyksiä ja maassa oleskeluoikeutta tai niiden perustetta, jos ei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna asianosaisen tai hänen läheisensä turvallisuutta. Voidakseen ottaa yhteyttä hakijan kotimaahan Maahanmuuttoviraston tulisi siis ensin arvioida olevan ilmeistä, ettei yhteydenotto vaaranna hakijan tai hänen läheistensä turvallisuutta. Tällaisen arvion tekeminen riittävällä varmuudella turvapaikkaprosessin ollessa kesken ei Maahanmuuttoviraston näkemyksen mukaan ole yleensä mahdollista. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vanhempien tai muiden huoltajien jäljittämisen osalta Maahanmuuttovirasto toteaa, että kyse on ensisijaisesti lapsen edun toteutumista tukevasta eikä niinkään henkilöllisyyden selvittämiseen liittyvästä toimenpiteestä. Jäljittämisen tarkoituksena on pyrkiä palauttamaan lapsen yhteys vanhempiinsa, eikä se saa vaikuttaa kansainvälisen suojelun antamiseen. Jäljittäminen ei myöskään saa vaarantaa lapsen etua eikä hänen tai perheenjäsentensä turvallisuutta. Maahanmuuttovirasto katsoo, että Onnettomuustutkintakeskuksen suositus on toteutunut siinä määrin kuin on mahdollista.