Turvapaikanhakijoiden lähipiirin mahdollisuudet kertoa huolistaan

Tekijän lähipiirissä oli yli puolen vuoden ajalta havaintoja ja huolta siitä, että tekijä oli liian kiinnostunut radikaali-islamista ja Isisin propagandasta. Tekijä ei tiettävästi saanut ajatuksilleen vastakaikua kuin yhdeltä henkilöltä. Moni muu oli tekijän puheisiin kyllästynyt ja ajoittain huolissaan. Poliisille tehtiin vain yksi ilmoitus, koska ongelmia ei ilmeisesti tulkittu kyllin vakaviksi ja toisaalta turvapaikanhakijoiden luottamus poliisiin on usein huono. Yhteydenottoa poliisiin saatetaan vältellä myös omien ongelmien paljastumisen pelossa.
Jos toiminnassa tai käyttäytymisessä on nähtävissä selkeää uhkaa, luonteva yhteydenottotaho on poliisi. Vähitellen radikalisoituva henkilö voi kuitenkin oireilla jo ennen konkreettista uhkaa, minkä lähipiiri helposti huomaa. Silloin oikea taho ei ole poliisi vaan esimerkiksi vastaanottokeskuksen, koulun tai uskonnollisen yhteisön henkilöstö. Heillä ei kuitenkaan usein ole osaamista asian hoitamiseen tai sen ei katsota kuuluvan tehtäviin.
Vielä rikoksiin ryhtymättömien radikalisoituvien henkilöiden tunnistaminen voi käytännössä tapahtua vain lähipiirissä arjen yhteydessä. Turvapaikanhakijat ovat yksi keskeinen ryhmä, jonka joukossa on radikalisoitumisen vaaraa. Samalla he ovat pääosin tavanomaisten kuntalaisten palveluiden ulkopuolella. Olisi tärkeää antaa turvapaikanhakijoiden lähipiirille mahdollisuus matalalla kynnyksellä ilmaista huolet ja kysyä neuvoa.

Sisäministeriö huolehtii, että Maahanmuuttovirastoon tai johonkin kolmannen sektorin toimijaan perustetaan neuvontapalvelu, jonne voi ottaa yhteyttä erilaisista turvapaikanhakijoihin liittyvistä kysymyksistä ja huolista. Palvelussa pitää tuntea yhteistyötahot kuten poliisi, uskonnolliset yhteisöt ja erilaiset apua tarjoavat tahot, antaa neuvoja ja ohjata asioita ja ihmisiä aina sopivaan paikkaan. Palvelua tulee markkinoida monin tavoin muun muassa vastaanottokeskuksissa, uskonnollisissa yhteisöissä, verkossa ja turvapaikanhakijoita kohdattaessa.

Monissa maissa on erilaisia palveluita, joihin voi ottaa vastaavanlaisissa asioissa yhteyttä. Esimerkiksi Saksassa on ollut vuodesta 2012 käytössä palvelu, johon on voinut ottaa yhteyttä havaitessaan radikalisoitumisvaarassa olevan ihmisen . Myös esimerkiksi Iso-Britanniassa on monia eri kanavia avun saamiseen. Suomen kaltaisessa pienessä maassa ei erillistä radikalisoitumiseen liittyvää yhteydenottokanavaa tarvittane, vaan palvelu voitaneen yhdistää kaikenlaiseen turvapaikanhakijoiden avun tarpeeseen. Mahdollisesti valtakunnallinen palvelu voidaan rakentaa myös jo jonkun olemassa olevan samankaltaisen palvelun varaan. Esimerkki sellaisesta on etsivän nuorisotyön työkaluksi kehitetty Tajua mut -toimintamalli, joka on kehitetty hollantilaisen mallin perusteella. Palvelua tulee saada puhelimen, sähköpostin, www-sivujen ja sosiaalisen median kautta.

Sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto ovat selvittäneet neuvontapalvelun perustamista liittyen turvapaikanhakijoihin liittyviin kysymyksiin ja huoliin. Turun tapahtuman jälkeen sisäministeriö selvitti, miten väkivaltaisen radikalisaation ennalta ehkäisy ja huolta aiheuttavien henkilöiden palveluohjaus toimii Ankkuritoiminnassa ja paikallisessa yhteistyössä (SM julkaisuja 2019:17). Selvityksen mukaan on erittäin tärkeää, että ne toimijat, jotka kohtaavat jokapäiväisessä työssään esimerkiksi turvapaikanhakijoita ja heidän lähipiiriään, osaavat tunnistaa radikalisoitumisen tunnusmerkit, tekevät yhteistyötä paikallisesti ja tietävät yhteisesti sovitut menettelyt siitä, miten ja kenelle huolta aiheuttavasta toiminnasta tulee ilmoittaa. Sisäministeriö on julkaissut Kansallisen toimenpideohjelman väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi (SM julkaisuja 2020:1). Toimenpideohjelman tavoitteena on ohjata ennaltaehkäisevää työtä kansallisesti ja paikallisesti. Ohjelman mukaisesti yksilöihin ja heidän lähipiiriinsä kohdistuvat väliintulot ja tukitoimet ovat keskeisiä radikalisoitumisen ehkäisemisessä ja siinä tärkeällä sijalla ovat jo olemassa olevat peruspalvelut ml kolmassektori ja vastaanottokeskukset. Ohjelma sisältää toimenpiteitä, joiden avulla vastaanottokeskusten, kuntien, koulujen, sosiaali- ja terveysalan, uskonnollisten yhteisöjen ja järjestöjen työntekijöitä on koulutettu tunnistamaan radikalisoitumista, ehkäisemään sitä ja ilmoittamaan siitä eteenpäin tarvittaville tahoille. Sisäministeriön näkee, että turvapaikanhakijoita ja heidän lähipiiriään päivittäin kohtaavien vastaanottokeskusten sekä paikallisten eri toimijoiden osaamisen ja yhteistyön kehittäminen radikalisoitumisen ennaltaehkäisemiseksi tukee huolta herättävien henkilöiden palveluohjausta parhaalla mahdollisella tavalla, eikä erillisen neuvontapalvelun perustaminen ei ole tarpeellista.