Varautumisen kehittäminen

Monien organisaatioiden jatkuvuus- ja valmiussuunnitelmissa oli keskeneräisyyksiä ja päivitykset olivat jääneet tekemättä.
Keskeisin esimerkki on sinänsä hyvä kansallinen pandemiasuunnitelma, joka oli vuodelta 2012. Sen jälkeen oli tullut voimaan uusi tartuntatautilaki, varautumisesta oli tehty WHO:n vertaisarviointi ja epidemian uhka oli esillä kansallisessa riskiarviossa. Päivittämistyössä olisi saattanut nousta esille ilmeinen tarve laajentaa suunnitelmaa koskemaan muunkinlaisia tauteja kuin influenssaa.
Suunnitteluprosessi parantaa organisaatioiden päivittäistä työtä kriisisietoisempaan suuntaan, tuottaa kehittämisajatuksia ja sitä kautta valmiuksia monenlaisista tilanteista selviytymiseen. Päivitetty suunnitelma on kriisin alkaessa paras tehtävälista siitäkin huolimatta, että toteutunut kriisi ei usein tarkoin seuraa suunnitelmassa kuvattua tapahtumien kulkua. Hyvin laadittua, harjoiteltua ja toimijoille tuttua suunnitelmaa on sovellettava tilanteen mukaisesti.

Valtioneuvoston kanslia huolehtii, että valtionhallintoon, alueille ja kuntiin kehitetään yhteinen toiminto, jossa säännöllisesti tarkastellaan muun muassa auditointien avulla varautumisen tilaa ja tuetaan organisaatioita varautumistyössä. Samalla syntyy käsitys varautumisvelvoitteiden, tulosohjauksen, resurssoinnin ja strategisten tavoitteiden riittävyydestä.

Koronaepidemia edellytti koko yhteiskunnan osallistumista. Viranomaisten ja organisaatioiden eri tasot tulee osallistaa varautumiseen riittävän laajasti. Poliittisten ja muiden päättäjien pitää ymmärtää suunnitellut toimintamallit sekä osata kehittää, toimeenpanna ja hyödyntää niitä. Varautuminen kehittyy muuttamalla jokapäiväistä tekemistä kriisikestoisempaan suuntaan.

Toimintamallien kehittäminen jatkuu osana valtioneuvoston varautumisen yleisen yhteensovittamisen tehtävää sekä varautumisen prosessien ja toimintojen kehittämistä. Valtioneuvoston yhteistä varautumisen ohjeistuksia julkaistaan ja valmiussuunnittelun perusteita laaditaan ministeriöiden välisenä yhteistyönä. Valtioneuvoston häiriötilanteen hallintaa yhteensovitetaan ja mm. yhteisen varautumisen tilannekuvaa arvioidaan ja kehityskohteita tarkastellaan säännöllisesti mm. valmiuspäällikkökokouksissa. Valtioneuvoston kanslian tulostavoitteena on laatia kansallisen varautumisen tilannekuva. Alueellisen varautumisen yhteistyön ja tilannekuvatoiminnan kehittämishanke on käynnissä sisä- ja valtiovarainministeriöiden yhteishankkeena.