Verkostot asiantuntemuksen laajaa hyödyntämistä varten

Tiedon tarve päätöksenteon tueksi ja tilanteen seuraamiseksi oli suuri. Tilastokeskus kehitti ratkaisuja tiedon nopeaan tuottamiseen. Taloustieteilijät perustivat tilannehuoneen erityisesti talouden kehittymistä kuvaavien tietojen analysointiin ja julkaisuun. Valtioneuvoston kanslia nimesi joksikin aikaa tiedepaneelin, jonka jälkeen tiedeartikkeleita tuotiin esiin tutkimuskatsausten avulla. Viruksen leviämisen mallinnukseen THL sai apua yliopistojen asiantuntijoilta. Nämä menettelyt kehitettiin kriisin ollessa jo käynnissä. Toimet olisi saatu ennakkoon suunniteltuna käyntiin paremmin, nopeammin ja laadukkaampina.
Lisäksi monet eri alojen asiantuntijat tuottivat yksin ja taustajoukkoineen oma-aloitteisesti monenlaista analyysiä ja mielipiteitä. Suurin osa todennäköisesti ei ollut uutta keskeisesti tilanteen hallinnassa mukana olleille. Osa kuitenkin todennäköisesti olisi ollut arvokasta. Saattaa olla, että viranomaistahojen ulkopuolisten asiantuntijoiden yhteiset kannanotot vaikuttivat siihen, että Suomi valitsi torjuntatoimissa eri tien kuin Ruotsi. Se tarkoitti tautimäärien hallintaa rajoitustoimin. Näkemyksiä oli myös siitä, että olisi ollut syytä valita vielä tiukempi tukahduttamisstrategia. THL:llä ja STM:llä ei ollut kapasiteettia vastaanottaa, suodattaa ja jalostaa niitä lukuisia yhteydenottoja, joita niille tarjottiin. Epäiltävissä on, että muuallakin hallinnossa on parannettava kyvyssä hyödyntää laajasti käytettävissä olevaa tietoa ja osaamista.
Käytännössä tietoa on tarjolla paljon enemmän kuin sitä päätöksentekotilanteissa voidaan käyttää. Ongelmaksi muodostuu tiedon tehokas haku, käsittely ja tulkinta. Järjestelmässä ei ole riittävästi ammattitaitoisia tiedon esikäsittelijöitä ja tulkitsijoita. Tiedon käyttöönotto on avainkyky ennakoinnille.

Valtioneuvoston kanslia huolehtii, että viranomaistoimijoiden verkottumiseen, avoimen tiedon jakamiseen ja käyttöön kehitetään menettelyt, jotta tiedot sekä yliopistojen ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden osaaminen saadaan hyödyksi kriisitilanteessa. Tämä edellyttää toimintamalleja tiedon turvalliseen kaksisuuntaiseen kulkuun myös viranomaistoimijoiden ulkopuolelle. Asia tulee sisällyttää varautumissuunnitelmiin.

Tavoitteena on, että päätöksentekoa varten on olemassa parhaat mahdolliset asiantuntija-arviot sekä tilanteesta että pohdittavana olevien päätösten vaikutuksista.
Asiaa voitaneen parhaiten ratkaista verkostoitumalla etukäteen. Viranomaisten ja eri toimijoiden yhteiseen verkostoon sitoutuneet asiantuntijat tietävät, mitä heiltä odotetaan ja miten kommunikoida verkoston kanssa. Viranomaiset vastaavasti oppivat, miten käyttää asiantuntijoita ja täydentää verkostoa tarvittavalla tietämyksellä ja tarvittavilla henkilöillä.

Ennakointitoiminnan systemaattista sovittamista yleiseen häiriötilanteen hallintaan valtioneuvostossa kehitetään osana valtioneuvoston turvallisuusjohtamisen sekä suunnittelukeskusmallin kehittämistä. Ennakointitoiminnan kehittäminen kuuluu kiinteästi valtioneuvoston häiriötilanteen hallinnan yhteiseen valmisteluun. Tavoitteena on, että turvallisuustilanteeseen liittyvää ennakointityötä tehdään niin normaaliaikoina kuin myös poikkeusolojen ja häiriötilanteiden aikana siten, että ennakoinnin tuloksia voidaan hyödyntää toimintavaihtoehtojen ja viestinnän valmistelussa etupainotteisesti ja skenaariopohjaisesti.