Sel­vi­tys he­li­kop­te­rin hä­tä­väis­tös­tä Mu­hok­sel­la 20.7.2024

16.10.2024

Onnettomuustutkintakeskus selvitti Muhoksella 20.7.2024 noin klo 20.40 tapahtunutta vaaratilannetta, jossa FinnHEMSin tehtävälennolla ollut helikopteri teki hätäväistön.

Tapahtumat

FinnHEMSin Eurocopter-tyyppinen helikopteri lähti liikenneonnettomuustehtävälle Oulun tukikohdasta 20.7.2024 klo 20.30 Suomen aikaa. Helikopterissa oli tyypillinen kolmen hengen miehistö: ohjaaja, lentoavustaja ja lääkäri. Ohjaaja antoi liikenneilmoituksen lähdöstä Oulun lennonjohdon taajuudella. Helikopteri lähti kohti Ristijärveä ja nousi 1300 jalan lentokorkeuteen (noin 400 metriä). Ohjaaja asetti ilmailuradioihin aluelennonjohdon ja Ahmosuon lentopaikan taajuudet.

Muhoksen pohjoispuolella tehtävä muuttui. Lentoreitti muutettiin kohti Kajaania, minkä takia ilma-aluksen ohjaaja yritti ottaa yhteyttä aluelennonjohtoon aktivoidakseen lentosuunnitelman. Samaan aikaan lentoavustaja keskittyi omiin tehtäviinsä, ja ilmatilan tarkkailu oli yksin ohjaajan vastuulla. Tällöin helikopterin ohjaaja havaitsi yllättäen vasemmalta, helikopterin yläpuolelta, lähestyvän pienlentokoneen. Pienlentokone oli ohjaajan arvion mukaan laskevalla lentoradalla noin kohtisuoraan helikopterin ohjaussuuntaan nähden. Pystyetäisyys oli ohjaajan mukaan noin 100–300 ft¹ ja vaakaetäisyys noin 300 ft . Ohjaajan arvion mukaan lentokone oli niin lähellä, että se peitti 70 % helikopterin tuulilasista. Pienlentokonetta ei ollut ollut mahdollista havaita aiemmin, sillä helikopterin ohjaamon yläpaneeli peittää näkyvyyden vasemmalle yläviistoon.

Havaittuaan lentokoneen, helikopterin ohjaaja ilmoitti: ”väistän vasemmalle”, ja teki voimakkaan väistöliikkeen alas vasemmalle. Tässä vaiheessa myös lentoavustaja havaitsi pienlentokoneen. Takana istunut lääkäri oli tapahtumahetkellä puhelimessa, eikä huomannut toista ilma-alusta ennen kuin tunsi väistöliikkeen.

Helikopterin ohjaajan mukaan risteävällä lentoradalla ollut ilma-alus oli ylätasoinen, kiinteillä laskutelineillä varustettu, pienlentokone, jonka perusväritys oli valkea, punaisilla tehosteraidoilla. Pienlentokoneeseen ei ollut radioyhteyttä, eikä sitä näkynyt helikopterin TAS² -näytöllä. Pienlentokoneessa ei joko ollut transponderia³ tai se ei ollut päällä. Helikopterin ohjaajan arvion mukaan pienlentokoneesta ei todennäköisesti havaittu helikopteria lainkaan. Helikopteri lähestyi lentokoneeseen nähden auringon suunnasta ja lentokoneen kääntyessä vasemmalle helikopteri jäi sen oikealle puolelle alaviistoon, jonne lentokoneen rakenteet peittävät näkyvyyden. Onnettomuustutkintakeskus yritti etsiä pienlentokoneen ohjaajaa siinä onnistumatta.

Tapahtuman jälkeen helikopterin ohjaaja ilmoitti tapauksesta aluelennonjohtoon (ACC). Miehistö kävi tapahtuman pikaisesti lennolla läpi ja jatkoi tehtävää normaalisti Kajaaniin Kainuun rajavartioston helikopterikentälle, jonne helikopteri laskeutui kello 21.12.

---

¹100-300 ft on noin 30-90m.
²TAS = Traffic Advisory System eli yhteentörmäysvaarasta ilmassa varoittava järjestelmä.
³Transponderi eli toisiotutkavastain on signaalilähetin, jolla ilma-alus automaattisesti lähettää lennonjohdon tutkalle tunnisteen, joka on nelinumeroinen koodi. Koodin avulla lennonjohto voi tunnistaa, mikä ilma-alus on kyseessä.

Maassa Kajaanissa miehistö kävi tilannetta vielä läpi. Ohjaaja arvioi, että miehistö oli toimintakykyinen, ja työvuoro jatkettiin muine tehtävineen loppuun saakka. Seuraavana aamuna helikopterin ohjaaja otti yhteyttä FinnHEMS:n lentotoiminnan johtajaan ja teki vaadittavat vaaratilanneraportit.

Kuva 1. Ilma-alus­ten len­to­rei­tit ai­ka­lei­moi­neen. He­li­kop­te­rin reit­ti on mer­kit­ty si­ni­sel­lä vii­val­la ja len­to­ko­neen reit­ti pu­nai­sel­la. Kart­taan on mer­kit­ty mo­lem­pien ilma-alus­ten rei­teil­tä koh­dat A, B ja C, jot­ka ovat sa­mal­ta ajan­koh­dal­ta. (Kuva: Google Earth Ima­ge © 2024 CNES / Air­bus, muok­kauk­set: Ot­kes)

Kuva 2. Ilma-alus­ten ris­teä­vät len­to­rei­tit si­vus­ta päin kat­sot­tu­na. Len­to­ko­neen reit­ti on mer­kit­ty pu­nai­sel­la ja he­li­kop­te­rin reit­ti si­ni­sel­lä. Len­to­ko­ne len­tää noin 100 ft kor­keam­mal­la kuin he­li­kop­te­ri, kun­nes he­li­kop­te­ri aloit­taa pis­tees­sä B hä­tä­väis­tön, jon­ka ai­ka­na sen kor­keus pie­ne­nee. (Kuva: Google Earth Ima­ge © 2024 CNES / Air­bus, muok­kauk­set: OT­KES)

Taustatiedot

Valvomaton ilmatila

Suomessa ilmatila on jaettu valvottuun ja valvomattomaan ilmatilaan. Valvottu ilmatila on rajoiltaan määrätty ilmatila, jossa annetaan lennonjohtopalvelua. Valvomattomassa ilmatilassa ei anneta lennonjohtopalvelua, vaan siellä ilma-alusten sijainti ja niiden keskinäinen etäisyys toisistaan (porrastus) perustuvat toisen ilma-aluksen havaitsemiseen tai radiolla annettuun ilmoitukseen sijainnista (liikenneilmoitukseen). Valvomattomassa ilmatilassa saa lentää ilman lentosuunnitelmaa, eikä siellä ole samoja lentokoneille asetettuja teknisiä vaatimuksia kuin valvotussa ilmatilassa (esimerkiksi toisiotutkavastain).

Helikopteri

Vaaratilanteessa ollut helikopteri oli Airbus Helicoptersin valmistama Eurocopter EC145 T2. Se on keskiraskas helikopteri, joka voi kuljettaa 9 matkustajaa. Helikopteria voidaan ohjata yhden tai kahden ohjaajan miehistöllä. Vaaratilanteessa olleessa FinnHEMSin helikopterissa oli yhden ohjaajan miehistö. Helikopterin pituus on n. 13 m ja sen korkeus n 3,5 m. Sen tyhjäpaino on 1792 kg ja suurin lentoonlähtöpaino 3585 kg. Helikopterin suurin lentonopeus on 268 km/h.

Helikopterissa on TAS-järjestelmä, joka varoittaa yhteentörmäysvaarasta ilmassa. TAS-järjestelmä saa tietoa muiden ilmassa olevien ilma-alusten Moodin C tai Moodin S transpondereilta, ja vertaa niiden korkeutta ja lentosuuntaa omaansa. Jos ilma-alukset ovat vaarassa törmätä, järjestelmä antaa hälytyksen. FinnHEMS ohjeistuksen mukaan näkölento-olosuhteissa väistö tehdään menetelmien mukaisesti, kun kohde on myös visuaalisesti havaittu. TAS-järjestelmä ei kuitenkaan huomaa ilma-aluksia, joissa ei ole transponderia tai joiden transponderi ei ole päällä.

Kuva 3. Vaa­ra­ti­lan­tees­sa ol­lut Finn­HEM­Sin he­li­kop­te­ri. (Kuva: Mika Lai­ho ©)

Säätiedot

Tapahtumahetkellä oli pilvetön, aurinkoinen kesäilta. Oulun METAR-säähavainnon mukaan lentosää oli hyvä (CAVOK)⁴ . Säällä ei ollut vaikutusta vaaratilanteen syntymiseen. On kuitenkin huomioitava, että tapahtumahetkellä aurinko paistoi matalalta, helikopterin tulosuunnasta, joten lentokoneen ohjaaja ei todennäköisesti havainnut helikopteria.

---

⁴CAVOK = Cavok-määritelmä (Ceiling and Visibility OK) tarkoittaa hyvää lentosäätä, jolloin ei ole havaittu operatiivisesti merkittäviä pilviä eikä merkittäviä sääilmiöitä ja näkyvyys on vähintään 10 kilometriä.

Havainnot

Valvomattomassa ilmatilassa lennonjohtopalvelua ei anneta, joten ilmatilan tarkkailu ja liikenneilmoitusten tekeminen on ilma-aluksen ohjaajan vastuulla. TAS-järjestelmä ei varoita lähestyvästä ilma-aluksesta, mikäli toisiotutkavastain ei ole päällä tai sitä ei ole ilma-alukseen asennettu.

Onnettomuustutkintakeskus ei käynnistä tapauksesta turvallisuustutkintaa.

Selvityksen liittyvä muu sisältö