Selvitys: Veneen uppoaminen Vassaaren edustalla, Kotkassa 18.6.2026
14.07.2026
14.07.2026
Vesiliikenne (M)
Onnettomuus
Tapahtumat
Kotkan Vassaaren edustalla tapahtui 18.6.2026 onnettomuus, jossa yksi henkilö menehtyi, kun hytillinen matkavene alkoi upota. Veneen konetilaan oli alkanut tulla vettä matkan aikana. Veneessä oli kaksi henkilöä: päällikkö ja matkustaja. He havahtuivat tilanteeseen, kun veneen perässä olevien tyhjennysaukkojen kautta alkoi tulla vettä takakannelle. He pukivat ilmatäytteiset pelastusliivit ylleen, päällikkö ryhtyi tyhjentämään venettä äyskäröimällä ja matkustaja soitti hätäkeskukseen. Vaaratilanne havaittiin kahdesta lähistöllä olleesta huviveneestä, ja ne tulivat uppoavan veneen vierelle. Veneistä huudettiin, että uppoavassa veneessä olleiden pitäisi tulla pois ohjaamosta.
Hätäkeskus siirsi sille tulleen hätäpuhelun Rajavartiolaitoksen Helsingin meripelastuslohkokeskukseen, joka hälytti tehtävälle sekä pelastuslaitoksen että rajavartiolaitoksen yksiköitä. Rajavartiolaitoksen partiovene Kotkasta saapui ensimmäisenä paikalle. Avustettava vene oli tuolloin jo uppoamassa: Se kääntyi ensin oikealle kyljelleen ja nousi noin 20 sekunnin kuluttua pystyasentoon, ja painui lopulta suurimmaksi osaksi veden alle. Veneen päällikkö pääsi pois veneestä, kun se alkoi upota, mutta matkustaja jäi veneen sisälle loukkuun.
Partioveneen pintapelastaja pelasti ensin veden varassa olleen veneen päällikön ja auttoi hänet partioveneen kyytiin. Kun pintapelastaja meni uudelleen veteen uidakseen veneen luo, vene upposi kokonaan noin 12 metrin syvyyteen. Koska partioveneessä ei ollut sukeltajia, veneen sisälle jääneen matkustajan auttamiseksi ei enää voitu tehdä mitään. Helikopterilla paikalle kuljetettu rajavartiolaitoksen sukeltaja nosti veneessä olleen matkustajan partioveneen kannelle noin 2 tuntia veneen uppoamisen jälkeen.
Taustatiedot
Onnettomuusvene oli noin 40 vuotta vanha Jurmo 620 -mallinen vene, joka oli varustettu Mercury V6 -bensiinimoottorilla. Moottorissa oli makeavesijäähdytys, jossa jäähdytysneste kiertää suljetussa järjestelmässä, ja lämpö siirtyy lämmönvaihtimen kautta merivesikiertoon. Merivesijärjestelmässä veden kierrätyksestä vastaa pumppu, jossa on kaksi muovista tyhjennystulppaa. Näiden tulppien avulla järjestelmä voidaan tyhjentää vedestä talvisäilytystä varten. Pumppu oli huollettu noin kuusi viikkoa ennen onnettomuutta, ja tuolloin tulppien oli todettu olevan paikoillaan (kuva 1).
Onnettomuuden jälkeen havaittiin, että pumpun alempi, painepuolella sijaitseva tulppa puuttui (kuva 2). Veneestä ei löydetty muita mahdollisia reittejä, joiden kautta merivesi olisi voinut päästä veneen sisään. On todennäköistä, että vesi pääsi veneeseen puuttuvan tulpan kautta. Koska kyseinen tulppa sijaitsee pumpun painepuolella, veden pääsy veneeseen on ollut mahdollista ainoastaan moottorin käydessä. Veneellä oli ajettu huollon jälkeen alle kolme tuntia ennen onnettomuutta. Veneen kyljessä havaittiin hieman muuttunut vesilinja, joten tulppa on voinut irrota jo ennen onnettomuusmatkaa.

Kuva 1. Jäähdytysvesijärjestelmän tyhjennystulpat huollon jälkeen keväällä 2026. (Kuva: Exstra Marine)
Kuva 2. Jäähdytysjärjestelmän tyhjennysjärjestelmän toinen tulppa puuttuu. Kuva: Extra Marine

Havainnot
Selvityksessä ilmeni, että veneen vesilinja oli muuttunut. Veneeseen on voinut päästä vettä puuttuneen tulpan vuoksi jo ennen onnettomuuspäivää.
Sisäperämoottoriset veneet ovat takapainoisia. Jos niiden konetila täyttyy vedestä eikä vuoto ole hallinnassa, sisäperämoottoriset veneet nousevat tyypillisesti pystyasentoon ennen uppoamistaan. Tämä liike on hyvin nopea, ja mikäli silloin ei ole poistunut ohjaamosta, ulos pääseminen on hyvin vaikeaa. Jos veneessä ei ole hätäpoistumisreittiä esimerkiksi ohjaamon ikkunan kautta, uppoavasta veneestä ulospääsy vaatii sukeltamista tai kiipeilytaitoja. Jos henkilöllä on päällä pelastusliivit tai pelastautumispuku, ne vaikeuttavat sukeltamista. Veneestä tulee tällöin käytännössä surmanloukku.
Tässä onnettomuudessa on samankaltaisia piirteitä kuin 20.6.2020 uponneen Rajavartiolaitoksen partioveneen onnettomuudessa, jonka Onnettomuustutkintakeskus tutki (M2020-01). Myös silloin uppoavan veneen nouseminen äkillisesti pystyyn yllätti veneessä olijat. Veneeseen sisälle jääneistä henkilöistä toinen pääsi pelastautumaan ohjaamon kattoluukun kautta, mutta toinen menehtyi jäätyään loukkuun veneen sisään. Onnettomuustutkintakeskus suositti tutkinnan perusteella, että Liikenne- ja viestintävirasto lisää veneilijöille kohdistuvassa viestinnässään tietoutta vuototilanteiden vaarallisuudesta.
Onnettomuustutkintakeskus suositti myös, että Rajavartiolaitos laatii toimintaohjeet ihmisen pelastamiseksi veneen sisältä sekä huolehtii, että pelastusyksiköillä on siihen tarvittavat varusteet ja kalusto. Rajavartiolaitos on onnettomuuden jälkeen hankkinut välineistöä ja kehittänyt menetelmiä ja valmiuttaan pelastaa ihmisiä veneen sisältä. Uppoavan veneen sisältä pelastaminen on kuitenkin hyvin vaativa ja riskialtis operaatio eikä sen vuoksi voida olettaa, että tehtävässä aina onnistutaan.
Onnettomuustutkintakeskus muistuttaa, että jos vene on vaarassa upota, ohjaamosta on poistuttava heti kannelle ja puettava siellä päälle pelastusliivit. Onnettomuustutkintakeskus tuo myös esille, että konetilan ja pilssien tarkastaminen ennen lähtöä vesille, on tärkeää, jotta mahdolliset vuodot voitaisiin havaita hyvissä ajoin.
Selvitystyön perusteella arvioitiin, ettei Onnettomuustutkintakeskuksen tekemällä turvallisuustutkinnalla ole saatavissa merkittävää turvallisuutta edistävää lisätietoa. Onnettomuustutkintakeskus ei käynnistä onnettomuudesta turvallisuustutkintaa.
Lisätietoja:
Mirva Salokorpi
johtava tutkija,
vesiliikenneonnettomuudet
02951 50730
etunimi.sukunimi@om.fi
Selvityksen liittyvä muu sisältö
Tiedotteet
- Pyhäjoella päiväkodissa sattunut pienen lapsen kuolema on vakava tapahtuma – lasten kuolemat päiväkodeissa kuitenkin erittäin harvinaisia
- Tapahtumajärjestäjillä tulisi olla mahdollisuushallinnoida – myös turvallisuuden osalta – kaikkia tapahtuma-alueella oleviarakennelmia
- Onnettomuustutkintakeskuksen hallintopäälliköksi Juha Sepponen
- Kurt Kokko aloittanut Onnettomuustutkintakeskuksen johtajana 1.2.2022
- Onnettomuustutkintakeskus on käynnistänyt sosiaali- ja terveydenhuollon tutkintahaaran
- Viron ja Ruotsin turvallisuustutkintaviranomaiset aloittavat vedenalaiset tutkintatoimet Estonian hylyllä
- Onnettomuustutkintakeskus johtamaan maailman onnettomuustutkijoiden yhteistoimintajärjestöä
- Onnettomuuskeskuksen toimintakertomus 2019 julkaistu
- Onnettomuustutkintakeskukseen uusi ilmailuonnettomuuksien erikoistutkija
- Onnettomuustutkintakeskukseen uusi viestintäpäällikkö ja ilmailuonnettomuuksien johtava tutkija
- Kansainvälisellä tutkintakoulutuksella valmiuksia suuronnettomuustilanteisiin
- Vuoden 2017 toimintakertomus on ilmestynyt
- Kuultavan oikeudet nyt myös pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi
- Raideliikenteen ratatyön turvallisuudessa puutteita – Onnettomuustutkintakeskus toistaa turvallisuussuosituksensa
- Onnettomuustutkintakeskukseen kaksi uutta erikoistutkijaa
- Vuoden 2016 toimintakertomus on julkaistu
- Onnettomuustutkintakeskus esittää huolensa rakennusten paloturvallisuudesta
- Tuulivoimaloiden turvallisuutta parannettava
- VTM Sakari Lauriala viestintäpäälliköksi
- Onnettomuustutkintakeskus muistuttaa leikkipaikkojen turvallisuussuunnittelusta
- Vuoden 2015 toimintakertomus on julkaistu
- Onnettomuustutkintakeskukseen on nimitetty tutkija
- Vuoden 2014 toimintakertomus on julkaistu
- Yhteiskunnan sähköriippuvuutta käsittelevä opas valmistunut
- Onnettomuustutkintakeskukseen on nimitetty vesiliikenneonnettomuuksien erikoistutkija
- Tiedote Statens haverikommission (SHK) julkaisemasta tutkintaselostuksesta
- Onnettomuustutkintakeskukseen on valittu viestintäpäällikkö ja tutkija
- Onnettomuustutkintakeskuksen uusi hallintopäällikkö on valittu
- Johtavan tutkijan (vesiliikenne) virkaan on valittu Risto Haimila
- Onnettomuustutkintakeskus muuttaa Pasilaan 11.-12.3.2013
- Suomen ja Venäjän ilmailuonnettomuuksien tutkintaviranomaiset allekirjoittavat yhteistoimintasopimuksen
- Internet-sivuilla julkaistu vanhoja tutkintaselostuksia 1960–1990-luvuilta
- OTKESin YouTube-kanavalle lisätty bussipalovideoita
- Onnettomuustutkintakeskus mukana järjestämässä tapaturmapäivää 13.4.2012
- Videoita lisätty Youtubeen
- Purjelentokoneen (OH-1000) lento-onnettomuus Espanjassa 2.10.2011
- Ilmailuonnettomuuksien johtavaksi tutkijaksi nimitetty Ismo Aaltonen
- Onnettomuuksien tutkintaa koskeva lainsäädäntö uudistui
- Ilmailuonnettomuuksien tutkintasäädökset uudistuneet
- Onnettomuustutkintakeskus mukana järjestämässä tapaturmapäivää 13.5.2011
- Painettujen ilmailuonnettomuuksia ja vaaratilanteita koskevien tutkintaselostusten jakelun päättyminen
- Onnettomuustutkintakeskuksen virka-apu HN-428 sotilaslento-onnettomuuden tutkintaan
- Markus Bergman on nimitetty ilmailuonnettomuuksien johtavaksi tutkijaksi ajalle 1.9.2010-28.2.2015
- Ilmailun D-tutkintaselostuksia
- OTKESin johtaja Tuomo Karppinen on siirtynyt eläkkeelle 1.6.2010 alkaen
- Ilmailuonnettomuuksien D-tutkintaselostuksia aletaan julkaista internetissä
- OTKESin uusimmat sivupäivitykset on saatavissa RSS-syötteenä
- Tutkielma onnettomuustutkinnan vaikuttavuuden mittaamisesta on valmistunut ja julkaistu
- Vesiliikenneonnettomuuksien yksittäisiä D-tutkintoja sekä D-tutkintojen kooste on julkaistu Internetissä
- Tiedote Copterlinen 10.8.2005 Tallinnanlahdella tapahtuneesta onnettomuudesta