Selvitys: Veneen uppoaminen Vassaaren edustalla, Kotkassa 18.6.2026

14.07.2026

Tapahtumat

Kotkan Vassaaren edustalla tapahtui 18.6.2026 onnettomuus, jossa yksi henkilö menehtyi, kun hytillinen matkavene alkoi upota. Veneen konetilaan oli alkanut tulla vettä matkan aikana. Veneessä oli kaksi henkilöä: päällikkö ja matkustaja. He havahtuivat tilanteeseen, kun veneen perässä olevien tyhjennysaukkojen kautta alkoi tulla vettä takakannelle. He pukivat ilmatäytteiset pelastusliivit ylleen, päällikkö ryhtyi tyhjentämään venettä äyskäröimällä ja matkustaja soitti hätäkeskukseen. Vaaratilanne havaittiin kahdesta lähistöllä olleesta huviveneestä, ja ne tulivat uppoavan veneen vierelle. Veneistä huudettiin, että uppoavassa veneessä olleiden pitäisi tulla pois ohjaamosta.

Hätäkeskus siirsi sille tulleen hätäpuhelun Rajavartiolaitoksen Helsingin meripelastuslohkokeskukseen, joka hälytti tehtävälle sekä pelastuslaitoksen että rajavartiolaitoksen yksiköitä. Rajavartiolaitoksen partiovene Kotkasta saapui ensimmäisenä paikalle. Avustettava vene oli tuolloin jo uppoamassa: Se kääntyi ensin oikealle kyljelleen ja nousi noin 20 sekunnin kuluttua pystyasentoon, ja painui lopulta suurimmaksi osaksi veden alle. Veneen päällikkö pääsi pois veneestä, kun se alkoi upota, mutta matkustaja jäi veneen sisälle loukkuun.

Partioveneen pintapelastaja pelasti ensin veden varassa olleen veneen päällikön ja auttoi hänet partioveneen kyytiin. Kun pintapelastaja meni uudelleen veteen uidakseen veneen luo, vene upposi kokonaan noin 12 metrin syvyyteen. Koska partioveneessä ei ollut sukeltajia, veneen sisälle jääneen matkustajan auttamiseksi ei enää voitu tehdä mitään. Helikopterilla paikalle kuljetettu rajavartiolaitoksen sukeltaja nosti veneessä olleen matkustajan partioveneen kannelle noin 2 tuntia veneen uppoamisen jälkeen.

Taustatiedot

Onnettomuusvene oli noin 40 vuotta vanha Jurmo 620 -mallinen vene, joka oli varustettu Mercury V6 -bensiinimoottorilla. Moottorissa oli makeavesijäähdytys, jossa jäähdytysneste kiertää suljetussa järjestelmässä, ja lämpö siirtyy lämmönvaihtimen kautta merivesikiertoon. Merivesijärjestelmässä veden kierrätyksestä vastaa pumppu, jossa on kaksi muovista tyhjennystulppaa. Näiden tulppien avulla järjestelmä voidaan tyhjentää vedestä talvisäilytystä varten. Pumppu oli huollettu noin kuusi viikkoa ennen onnettomuutta, ja tuolloin tulppien oli todettu olevan paikoillaan (kuva 1).

Onnettomuuden jälkeen havaittiin, että pumpun alempi, painepuolella sijaitseva tulppa puuttui (kuva 2). Veneestä ei löydetty muita mahdollisia reittejä, joiden kautta merivesi olisi voinut päästä veneen sisään. On todennäköistä, että vesi pääsi veneeseen puuttuvan tulpan kautta. Koska kyseinen tulppa sijaitsee pumpun painepuolella, veden pääsy veneeseen on ollut mahdollista ainoastaan moottorin käydessä. Veneellä oli ajettu huollon jälkeen alle kolme tuntia ennen onnettomuutta. Veneen kyljessä havaittiin hieman muuttunut vesilinja, joten tulppa on voinut irrota jo ennen onnettomuusmatkaa.

Havainnot

Selvityksessä ilmeni, että veneen vesilinja oli muuttunut. Veneeseen on voinut päästä vettä puuttuneen tulpan vuoksi jo ennen onnettomuuspäivää.

Sisäperämoottoriset veneet ovat takapainoisia. Jos niiden konetila täyttyy vedestä eikä vuoto ole hallinnassa, sisäperämoottoriset veneet nousevat tyypillisesti pystyasentoon ennen uppoamistaan. Tämä liike on hyvin nopea, ja mikäli silloin ei ole poistunut ohjaamosta, ulos pääseminen on hyvin vaikeaa. Jos veneessä ei ole hätäpoistumisreittiä esimerkiksi ohjaamon ikkunan kautta, uppoavasta veneestä ulospääsy vaatii sukeltamista tai kiipeilytaitoja. Jos henkilöllä on päällä pelastusliivit tai pelastautumispuku, ne vaikeuttavat sukeltamista. Veneestä tulee tällöin käytännössä surmanloukku.

Tässä onnettomuudessa on samankaltaisia piirteitä kuin 20.6.2020 uponneen Rajavartiolaitoksen partioveneen onnettomuudessa, jonka Onnettomuustutkintakeskus tutki (M2020-01). Myös silloin uppoavan veneen nouseminen äkillisesti pystyyn yllätti veneessä olijat. Veneeseen sisälle jääneistä henkilöistä toinen pääsi pelastautumaan ohjaamon kattoluukun kautta, mutta toinen menehtyi jäätyään loukkuun veneen sisään. Onnettomuustutkintakeskus suositti tutkinnan perusteella, että Liikenne- ja viestintävirasto lisää veneilijöille kohdistuvassa viestinnässään tietoutta vuototilanteiden vaarallisuudesta.

Onnettomuustutkintakeskus suositti myös, että Rajavartiolaitos laatii toimintaohjeet ihmisen pelastamiseksi veneen sisältä sekä huolehtii, että pelastusyksiköillä on siihen tarvittavat varusteet ja kalusto. Rajavartiolaitos on onnettomuuden jälkeen hankkinut välineistöä ja kehittänyt menetelmiä ja valmiuttaan pelastaa ihmisiä veneen sisältä. Uppoavan veneen sisältä pelastaminen on kuitenkin hyvin vaativa ja riskialtis operaatio eikä sen vuoksi voida olettaa, että tehtävässä aina onnistutaan.

Onnettomuustutkintakeskus muistuttaa, että jos vene on vaarassa upota, ohjaamosta on poistuttava heti kannelle ja puettava siellä päälle pelastusliivit. Onnettomuustutkintakeskus tuo myös esille, että konetilan ja pilssien tarkastaminen ennen lähtöä vesille, on tärkeää, jotta mahdolliset vuodot voitaisiin havaita hyvissä ajoin.

Selvitystyön perusteella arvioitiin, ettei Onnettomuustutkintakeskuksen tekemällä turvallisuustutkinnalla ole saatavissa merkittävää turvallisuutta edistävää lisätietoa. Onnettomuustutkintakeskus ei käynnistä onnettomuudesta turvallisuustutkintaa.

Selvityksen liittyvä muu sisältö