Kannonkosken lento-onnettomuuden tutkinnan käynnistämiseen vaikuttivat sekä kansainvälinen velvoite että inhimillinen tekijä

Kuva: OTKES

”Usein käydään keskustelua siitä, miksi OTKES käynnistää tai ei käynnistä turvallisuustutkintaa. Välillä näyttää siltä, että lähdemme niin sanotusti liikkeelle jostakin vähäpätöiseltä vaikuttavasta tapahtumasta, kun taas joskus joku isommalta vaikuttava tapaus jää tutkimatta. Tutkintapäätös on kuitenkin aina tarkkaan pohdittu ja perustuu paitsi alussa tehtyyn selvitykseen niin lainsäädäntöön. Kannonkosken lento-onnettomuuden lentokone oli tyyppihyväksytty Piper Cherokee PA-28-180 ja koneessa ollut henkilö menehtyi saamiinsa vammoihin, joten meillä on jo pelkästään EU-asetuksen nojalla velvoite käynnistää turvallisuustutkinta onnettomuudesta ”, toteaa tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta.

”Usein käydään keskustelua siitä, miksi OTKES käynnistää tai ei käynnistä turvallisuustutkintaa. Välillä näyttää siltä, että lähdemme niin sanotusti liikkeelle jostakin vähäpätöiseltä vaikuttavasta tapahtumasta, kun taas joskus joku isommalta vaikuttava tapaus jää tutkimatta. Tutkintapäätös on kuitenkin aina tarkkaan pohdittu ja perustuu paitsi alussa tehtyyn selvitykseen niin lainsäädäntöön. Kannonkosken lento-onnettomuuden lentokone oli tyyppihyväksytty Piper Cherokee PA-28-180 ja koneessa ollut henkilö menehtyi saamiinsa vammoihin, joten meillä on jo pelkästään EU-asetuksen nojalla velvoite käynnistää turvallisuustutkinta onnettomuudesta ”, toteaa tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta.

Lentokone lähti lentoon yksityiseltä lentopaikalta Kannonkoskella.

”Meitä kiinnostavat luonnollisesti lentopaikan toimintamenetelmät sekä kiitoradan kunto verrattuna lentokoneen suorituskykyyn Käytännössä kyseessä oleva lentopaikka on iso nurmikenttä. Lisäksi paneudumme tutkinnassa lentäjän taustoihin, kuten lentokokemukseen kyseisellä lentokonetyypillä ja lentäjän terveydentilaan. Myös itse lentokoneen hylylle suoritetaan tarkempi tekninen tutkinta. Tästä syystä hylky toimitettiin sellaiseen paikkaan, jossa tutkijamme voivat tutkia sitä edelleen. Perehdymme lentokoneen huoltohistoriaan ja lentokelpoisuuteen”, kertoo Kotiranta.

Hän jatkaa: ”Joudumme usein etenemään poissulkemalla – niin tässäkin. Mahdollinen tekninen vika saataneen melko nopeasti selville – ja jos sellaista ei ole, olemme mahdollisesti lentopaikkaan liittyvän tai inhimillisen tekijän jäljillä onnettomuuden syntymekanismissa. Tai toki näiden yhdistelmän. Luonnollisesti tutkimme myös pelastustoiminnan ja muun viranomaistoiminnan ”.

Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden parantaminen ja uusien onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy. Turvallisuustutkinnassa ei puututa syyllisyys- ja vahingonkorvauskysymyksiin.

Turvallisuustutkinnan kesto on noin 9-12 kuukautta.