Parveketurvallisuuden varmistaminen: Väliaikaiset ratkaisut eivät saa aiheuttaa lisävaaraa

Onnettomuustutkintakeskus tutkii Helsingin Hietalahdessa 17.9.2025 sattunutta onnettomuutta, jossa yksi henkilö kuoli, kun hän horjahti kerrostalon parvekekaiteen levyn läpi ja putosi parvekkeelta maahan.

Onnettomuustutkintakeskus antoi 21.5.2026 onnettomuusuhkailmoituksen, koska lujuustesteissä varmistui, että kuitusementtinen levy on liian hauras suojaamaan putoamiselta. Onnettomuustutkintakeskus kehotti valvovia viranomaisia, ympäristöministeriötä ja Helsingin kaupunkia (rakennusvalvonta), ryhtymään valvontatoimiin parveketurvallisuuden edistämiseksi ja osoitti onnettomuusuhkailmoituksen myös julkisena tiedoksiantona kuntien ja kaupunkien rakennusvalvonnoille sekä taloyhtiölle.

Suomessa ei ole yhtä valtakunnallista tahoa ohjeistamaan asiassa. Jokaisen kaupungin tai kunnan rakennusvalvonta on itsenäinen viranomainen. Esimerkiksi Helsingin kaupungin rakennusvalvonta on ohjeistanut taloyhtiöitä ryhtymään toimiin parvekkeiden ja terassien levytysten turvallisuuden varmistamiseksi, jos rakennuksissa on kuitusementtisiä levyjä putoamissuojina. 

”Ympäristöministeriö on todennut, että on hyvä noudattaa varovaisuutta niiden parvekkeiden käytössä, joissa on kuitusementtisiä parvekelevyjä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin rakennusvalvonta on ohjeistanut asunto-osakeyhtiöitä harkitsemaan parvekkeiden käytön kieltämistä siihen asti, että parvekkeiden turvallisuus on varmistettu. Sinänsä on hyvä, että selvitetään, ovatko parvekeratkaisut turvallisia, mutta taloyhtiöt kaipaisivat nyt käytännön ohjeita parvekkeidensa turvallisuuden arvioimiseen”, toteaa tutkinnanjohtaja Timo Naskali.

”Tosiasia on, että parvekekaiteiden kuitusementtiset levyt putoamissuojana eivät yksin riitä suojaamaan putoamiselta, koska ne eivät olet riittävän sitkeitä törmäystilanteissa.  Levyt ovat käyttötarkoitukseltaan julkisivun verhouslevyjä”, lisää Timo Naskali.

”OTKESiin on tullut asunto-osakeyhtiöiltä kyselyitä siitä, kenen puoleen voisi kääntyä parveketurvallisuuden arvioinnissa. Viranomaiset eivät voi ohjata yksittäisen palveluntarjoajan luokse. Rakennusalalla ei ole yhtä yksittäistä tahoa tai virastoa, joka antaisi käytännön ohjeita ja määrittelisi hyväksyttävät turvallisuusratkaisut. Kyse on koko maan kattavasta asiasta. Jokainen kiinteistön omistaja valitsee lopulta itse itselleen parhaiten sopivan ratkaisun”, jatkaa Timo Naskali.

Malttia korjaavien ratkaisujen kanssa: vaara-arvion on oltava suhteutettu tehtäviin toimenpiteisiin

”Toivoisimme malttia siinä, että kiinteistön omistajat tai asunto-osakeyhtiöt eivät lähtisi tekemään sellaisia korjaavia ratkaisuja, kuten poistamaan kahvoja parvekkeiden ovista, jotka saattavat aiheuttaa muuta vaaraa asunnossa oleville. Parveke toimii esimerkiksi tulipalotilanteessa varatienä ja jos kahvat on poistettu, pelastautuminen vaarantuu”, painottaa Timo Naskali  

Virallista ohjetta ei ole, mutta esimerkiksi Julkisivuyhdistyksellä on asiasta väliaikaiset ohjeet, jotka antavat jo hyvin suuntaa.

Turvallisuustutkinnan arvioidaan valmistuvan vuodenvaihteessa.

”OTKESin tutkinnassa tullaan antamaan suosituksia vastaavien onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi. Suosituksissa nostetaan esille ongelmakohtia, mutta suositusten toteutustavat jäävät suosituksen saajien harkintaan”, lisää Timo Naskali.