Turvallisuustutkinnan keskiössä inhimilliset tekijätonnettomuuden synnyssä

Tiedote
Onnettomuustutkintakeskus

On­net­to­muus­tut­kin­ta­kes­kus on käyn­nis­tä­nyt tur­val­li­suus­tut­kin­nan Hel­sin­ki-Van­taan len­toa­se­mal­la 16.8.2025 ta­pah­tu­nees­ta len­to-on­net­to­muu­des­ta, jos­sa ase­ma­ta­sol­le py­sä­köi­ty ATR 72-500 -len­to­ko­ne läh­ti moot­to­rien käyn­nis­tyk­sen jäl­keen ta­hat­to­mas­ti liik­keel­le ja tör­mä­si maa­vir­ta­läh­tee­seen.

Lentokone oli juuri palannut huollosta, ja lähtövalmistelut olivat käynnissä. Kun pyöräkiilat poistettiin ja moottorit käynnistettiin, lähti lentokone tyhjäkäynnin aikana liikkumaan eteenpäin. Se liikkui noin yhdeksän metrin matkan ja törmäsi maavirtalähteeseen. Paikkatutkinnassa selvisi, ettei koneen seisontajarru ollut ollut päällä”, kertoo tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta.

Maailmalla on sattunut henkilövahinkoja tämän tyyppisissä onnettomuuksissa. Nyt oli onni onnettomuudessa, sillä niiltä vältyttiin. Aineelliset vauriot ovat kuitenkin mittavat. Yksi maapalveluyrityksen työntekijä joutui juoksemaan lentokoneen alta pois, kun lentokone lähti liikkumaan, joten kyseessä oli todellinen läheltä piti –tilanne. Potkurin paloja löytyi lähes 30 metrin päästä, joten mahdollisuudet paljon pahemmalle lopputulemalle olivat olemassa”, jatkaa Kotiranta.

Sanottakoon vielä sen verran, että tästä onnettomuudesta julkaistuissa kuvissa näkyy valkoista sammutusvaahtoa maassa. Pelastuslaitoksella oli epäilys, että rikkinäisistä potkureista tai potkurin osista pääsisi komposiittipölyä ilmaan. Mahdollinen pöly haluttiin sitoa ja näin suojata vielä paikalla olevia henkilöitä.* Palovaaraa onnettomuudesta ei matkustajille koitunut. Lentokoneessa ei myöskään ollut polttoainevuotoa”, kertoo Kotiranta.

Paikkatutkinta saatiin valmiiksi 16.8. illan aikana, ja lentokoneesta otettiin talteen lentoarvotallennin (FDR) sekä ohjaamon äänitallennin (CVR), joiden sisältö tullaan purkamaan ja analysoimaan.

Onnettomuustutkintakeskus on nimennyt tutkintaryhmän. Tutkintaa jatketaan materiaalin keruulla ja kuulemisilla. Tutkinnan keskiössä ovat erityisesti inhimilliset tekijät onnettomuuksien synnyssä.

Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden parantaminen ja uusien onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy. Turvallisuustutkinnassa ei puututa syyllisyys- ja vahingonkorvauskysymyksiin.

Turvallisuustutkinnan kesto on noin 9-12 kuukautta.

*Korjaus 11.9.2025: Virke korjattu yllä olevaan muotoon. Sammutusvaahtoa käytettiin matkustajien evakuoinnin jälkeen. 

Janne Kotiranta

johtava tutkija,

ilmailuonnettomuudet