Raitioliikenteen sääntelyn kehittäminen kansallisella tasolla

Raitioliikenteen sääntely EU- ja kansallisella tasolla on hyvin puutteellista. Käytännössä kaikki toiminta suunnittelusta ja rakentamisesta liikennöintiin perustuu tällä hetkellä toimijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmissä määrittelemiin toimintamalleihin. Tutkinnan perusteella tämä ei ole riittävää takaamaan raitioliikenteen turvallisuutta.
Velvoittavan sääntelyn puute estää kokonaisuutena raitioliikenteen turvallisuuden yhtenäistä ja järjestelmällistä kehittämistä. Lisäksi sääntelyn puute aiheuttaa sen, että raitioliikenteessä on käytössä hyvin erilaisia ratkaisuja ja toimintamalleja. Jopa kuljettajien koulutus poikkeaa merkittävästi alan toimijoilla. Ongelmaa kuvaa hyvin se, että sääntelyn puuttuessa Suomessa on jouduttu soveltamaan laajalti ulkomaiden sisäistä ohjeistusta.
Sääntelyn puute aiheuttaa myös sen, että valvovan viranomaisen on hyvin hankala valvoa raitioliikenteen turvallisuutta ja puuttua havaittuihin epäkohtiin.

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää sääntelyhankkeen, jolla määritellään kansalliset turvallisuusvaatimukset ja valvonta raitioliikenteelle.

Sääntelyä kehitettäessä on tärkeää huomioida ulkomaiset ja erityisesti pohjoismaiset aihetta käsittelevät onnettomuustutkintaraportit.
Sääntelyn kehityksessä on mahdollista hyödyntää jo olemassa olevia ja Suomeen harmonisoituja standardeja ja kansainvälisiä ohjeita.