Turvapaikkahakemusten ja valitusten käsittelyajat

Tekijä oli turvapaikanhakija. Huonoista lähtökohdistaan huolimatta heidän keskuudessaan on ilmennyt radikalisoitumiseen viittaavaa rikollisuutta vain vähän. Tulijoiden joukossa on kuitenkin sellaisia henkilöitä, jotka ovat valmiiksi radikalisoituneita tai vaarassa radikalisoitua. Paljon on myös hakijoita, joilla ei ole edellytyksiä saada turvapaikkaa.
Tekijä oli saanut kielteisen päätöksen ja odotti päätöstä valitukseensa hallinto-oikeudesta. Tutkinnan perusteella hän radikalisoitui vasta Suomessa. Siihen vaikuttivat hänen persoonallisuutensa piirteet, Isisin propaganda sekä yli vuoden jatkunut odotteluaika ja epävarmuus tulevaisuudesta. Omanarvontunnon menetys antaa tilaa kiinnostumiselle esimerkiksi radikaali-islamista. Epävarma odotteluaika ja pikkuhiljaa romuttuvat liialliset odotukset altistavat mielenterveyden häiriöille ja ongelmakäyttäytymiselle.
Henkilön ilmoittautuminen turvapaikanhakijaksi tarkoittaa sitä, että hän voi olla Suomessa laillisesti odottamassa lainvoimaista päätöstä keskimäärin puolitoista vuotta. Tavanomaisen hakemuksen käsittelyaika on keskimäärin puoli vuotta ja valituksen noin vuosi. Lähes kaikki tekevät kielteisestä päätöksestä valituksen.

Maahanmuuttovirasto ja oikeusministeriö huolehtivat resurssi- ja muulla ohjauksella, että turvapaikkapäätösten ja niistä hallinto-oikeuksiin tehtyjen valitusten keskimääräinen kokonaiskäsittelyaika lyhenee merkittävästi nykyisestä noin 1,5 vuodesta. Nopeutettua menettelyä tulee lain salliessa käyttää. Lisäksi käsittelyä tulee kiirehtiä, jos turvallisuusviranomainen katsoo hakijan olevan turvallisuusuhka.

Monessa tapauksessa nopeasti saatu kielteinen päätös voi olla hakijalle parempi kuin pitkään kestävä epäselvä tilanne. Odottelun aikana sopeutuminen ja kotoutuminen on hankalaa, koska elämän vakiintumisesta Suomeen ei ole varmuutta.
Hallinto-oikeuskäsittelyn kiirehtimisen perustuessa turvallisuusuhkaan on otettava huomioon oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuus siten, että hallinto-oikeudelle ei toimiteta tietoja, joilla voi olla vaikutusta tehdyn valituksen ratkaisuun.
Pulmia on myös siinä, miten lainvoimaiset kielteiset päätökset saadaan toimeenpantua eli palautettua henkilöitä lähtömaihin. Lisäksi on mahdollista jättää uusilla perusteilla uusia turvapaikkahakemuksia . Tässä tutkinnassa huomio kiinnittyy kuitenkin liiallisia odotuksia ylläpitävään odotteluaikaan, joka on ihmiselle haitaksi.

Ulkomaalaislain muutos (98 §) velvoittaa Maahanmuuttoviraston pääsääntöisesti tekemään päätöksen kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseen kuudessa kuukaudessa hakemuksen jättämisestä. Lakimuutos tuli voimaan 20.7.2018. Nopeutettua menettelyä voidaan täysi-ikäisen turvapaikanhakijan kohdalla käyttää lain edellytysten täyttyessä, jos hakemus katsotaan ilmeisen perusteettomaksi.