Ratatöissä olleen kaivinkoneen kääntyminen junan eteen Taavetissa 29.9.2025
11.11.2025
29.09.2025
11.11.2025
Raideliikenne (R)
Onnettomuus
Onnettomuustutkintakeskus selvitti Taavetti–Kaitjärvi välillä 29.9. kello 19.37 tapahtunutta tavarajunan T2346 ja ratatöissä olleen kaivinkoneen törmäystä. Kaivinkone kääntyi viereisellä raiteella kulkeneen tavarajunan eteen, jolloin koneen vasen takakulma osui veturin ja kahden ensimmäisen vaunun kylkeen.
Tapahtumat
Tavarajuna oli matkalla Imatralta Kouvolaan. Lähestyessään ratatyöaluetta Taavetti–Kaitjärvi välillä, veturinkuljettaja havaitsi ratatyöalueella turvamiehen. Työkohteessa olleet turvamiehet havaitsivat junan viime hetkellä, eikä heidän antamansa äänimerkki kuulunut kaivinkoneiden ohjaamoihin työmaan melun takia. Juuri ennen törmäystä veturinkuljettaja ehti havaita viereisellä raiteella töissä olevan kaivinkoneen liikkuvan junan edessä ja aloitti jarrutuksen. Kaivinkone kääntyi veturin eteen siten, että veturin oikea etukulma osui kaivinkoneen vasempaan takakulmaan. Junan nopeus törmäyshetkellä oli 67 km/h. Veturinkuljettaja pysäytti junan törmäyksen jälkeen ja ilmoitti tapahtuneesta liikenteenohjaajalle.

Kuva 1. Onnettomuudessa vaurioitunut Sr1-veturi. (Kuva: VR-FleetCare)
Yksi tapahtumapaikalla olleista turvamiehistä soitti hätäkeskukseen. Paikalle hälytettiin ensihoidon ja pelastustoimen yksikköjä. Ensihoidon yksikkö kuljetti loukkaantuneen kaivinkoneenkuljettajan sairaalaan.
Veturinkuljettaja totesi veturin ja vaunujen tarkastamisen jälkeen, että juna olisi turvallista siirtää määräasemalle Kouvolaan. Juna lähti liikkeelle kello 20.01.
Onnettomuuspaikalle saapunut ratatyövastaava ilmoitti liikenteenohjaukselle, että rata täytyy tarkastaa ennen liikenteelle avaamista. Ratatyövastaava havaitsi tarkastuksessa, että rataan oli muodostunut törmäyksen voimasta sivuttaissiirtymä. Radan korjaustöiden takia liikenne keskeytettiin noin neljän tunnin ajaksi. Liikenteen keskeyttäminen aiheutti junaliikenteelle myöhästymisiä ja osa matkustajajunista korvattiin linja-autokuljetuksin. Sivuttaissiirtymä korjattiin ratatyöalueella olleella tukemiskoneella. Rataosa avattiin liikenteelle 30.9. kello 0.14.
Kaivinkoneen kuljettaja kotiutettiin sairaalasta tutkimusten jälkeen seuraavana päivänä. Myös veturinkuljettaja sai törmäyksessä voimakkaan sivuttaisiskun ja kävi lääkärissä tarkastettavana mahdollisen loukkaantumisen varalta.
Veturi ja kaksi ensimmäistä vaunua vaurioituivat törmäyksessä. Kaivinkone vaurioitui törmäyksessä pahoin.
Taustatiedot
Kouvolan itäpuolella, Taavetti–Kaitjärvi -välillä, oli käynnissä pohjoisen raiteen päällysrakenteen uusintatyö. Työssä raiteen vanha päällysrakenne purettiin pois ja korvattiin uudella. Työn aikana liikenne käytti eteläistä raidetta alennetulla, 80 km/h, nopeudella. Koko ratatyöalueen turvallisuudesta vastasi yksi ratatyövastaava. Onnettomuushetkellä alueella työskenneltiin kolmessa eri kohteessa.
Työmaa-alueella työskenteli tapahtuma-aikaan lähekkäin kaksi tela-alustaisen kaivinkoneen ja turvamiehen muodostamaa työryhmää. Turvamiehet varoittivat kaivinkoneiden kuljettajia lähestyvistä junista äänimerkillä ja radiopuhelimella. Työkohteessa oli käytössä yksi paineilmatoiminen äänimerkinantolaite ja vain kaksi radiopuhelinta. Tästä syystä turvamiehet toimivat siten, että junan havaitessaan toinen varoitti kaivinkoneenkuljettajia äänimerkillä ja toinen radiopuhelimella. Varoituksen saatuaan kaivinkoneiden kuljettajat keskeyttivät työt siksi aikaa, että juna oli ohittanut heidät.
Turvamiehet työskentelivät tilaajan työnjohdon alaisuudessa. Turvamiehet eivät olleet vuoron aikana ehtineet käymään tauolla, mikä on saattanut vaikuttaa heidän havainnointikykyynsä.
Kaivinkoneiden työalueen itäpuolella, junan tulosuunnassa, työskenteli tapahtumahetkellä toinen työkone. Tämän koneen valot ovat saattaneet vaikeuttaa lähestyvän junan havaitsemista.
Kaivinkoneenkuljettajien ja turvamiesten työvuoro oli alkanut 29.9. kello 7.00. Työmaalla työskenneltiin vuorokauden ympäri 12 tunnin vuoroissa. Tapahtuma-aikaan oli käynnissä turvamiesten vuoronvaihto. Kaivinkoneiden työskentelyä ei ollut pysäytetty turvamiesten vuoron vaihdon ajaksi.
Havainnot
Turvamiesmenettelyä käytetään Suomessa laajalti ratatöiden turvaamiseen. Menettely on yleisesti koettu luotettavaksi, mutta se on altis inhimillisille virheille. Onnettomuustutkintakeskus on saanut kuluvan vuoden aikana tiedon kahdesta muusta turvamiesmenettelyyn liittyvästä vaaratilanteesta, joissa turvamies ei havainnut lähestyvää junaa.
Väyläviraston ohjeistus mahdollistaa turvamiesmenettelyn käyttämisen hyvin laajasti erityyppisissä tilanteissa, myös onnettomuustilanteen kaltaisissa tapauksissa, jossa esiintyy vakavan törmäyksen vaara.
Ohjeistus ei suoraan määrittele turvamiesten tauotusta eikä toimintamallia turvamiesten vuoron vaihdon ajaksi. Nämä on kuitenkin määritelty kuuluvan turvamiehen määrääjän tehtäviin.
Väylävirasto on tunnistanut turvamiesmenettelyyn liittyviä riskitekijöitä ja on käynnistänyt toimenpiteitä turvallisuuden parantamiseksi. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi vaaratilanteiden seuranta, turvamiesten kouluttamisen ja osaamisen varmistamisen edistäminen, turvallisuuspalaverit toimijoiden kanssa, perus- ja kertauskoulutusaineistojen päivitys sekä radanpidon toimijoille laadittu infoaineisto.
Onnettomuustutkintakeskus katsoo, että Väyläviraston toimenpiteillä on mahdollista parantaa ratatöiden turvallisuutta. Huomioitavaa on, että ratatöihin ei kohdistu suoraa viranomaisvalvontaa, vaan valvonta toteutetaan rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmässä määriteltynä omavalvontana.
Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus tuo esille, että turvamiesmenettelyn tueksi ja työntekijöiden varoittamiseksi ohittavasta junaliikenteestä on olemassa teknisiä ratkaisuja, niin kutsuttuja ATWS (Automatic Track Warning System) -järjestelmiä. Näitä käytetään laajasti ratatöiden turvallisuuden parantamiseen esimerkiksi Keski-Euroopan maissa.
Taavetti–Kaitjärvi työmaalla on tapauksen jälkeen tarkennettu turvamiesten vuoronvaihtoon liittyviä menettelyjä ja korostettu töiden pysäyttämisen tärkeyttä.
Selvityksen perusteella tapauksesta ei käynnistetä turvallisuustutkintaa. Onnettomuustutkintakeskus seuraa ratatöiden turvallisuuteen liittyviä ilmoituksia ja käynnistää tarvittaessa tutkintatoimia.
Selvityksen liittyvä muu sisältö
Tiedotteet
- Pyhäjoella päiväkodissa sattunut pienen lapsen kuolema on vakava tapahtuma – lasten kuolemat päiväkodeissa kuitenkin erittäin harvinaisia
- Tapahtumajärjestäjillä tulisi olla mahdollisuushallinnoida – myös turvallisuuden osalta – kaikkia tapahtuma-alueella oleviarakennelmia
- Onnettomuustutkintakeskuksen hallintopäälliköksi Juha Sepponen
- Kurt Kokko aloittanut Onnettomuustutkintakeskuksen johtajana 1.2.2022
- Onnettomuustutkintakeskus on käynnistänyt sosiaali- ja terveydenhuollon tutkintahaaran
- Viron ja Ruotsin turvallisuustutkintaviranomaiset aloittavat vedenalaiset tutkintatoimet Estonian hylyllä
- Onnettomuustutkintakeskus johtamaan maailman onnettomuustutkijoiden yhteistoimintajärjestöä
- Onnettomuuskeskuksen toimintakertomus 2019 julkaistu
- Onnettomuustutkintakeskukseen uusi ilmailuonnettomuuksien erikoistutkija
- Onnettomuustutkintakeskukseen uusi viestintäpäällikkö ja ilmailuonnettomuuksien johtava tutkija
- Kansainvälisellä tutkintakoulutuksella valmiuksia suuronnettomuustilanteisiin
- Vuoden 2017 toimintakertomus on ilmestynyt
- Kuultavan oikeudet nyt myös pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi
- Raideliikenteen ratatyön turvallisuudessa puutteita – Onnettomuustutkintakeskus toistaa turvallisuussuosituksensa
- Onnettomuustutkintakeskukseen kaksi uutta erikoistutkijaa
- Vuoden 2016 toimintakertomus on julkaistu
- Onnettomuustutkintakeskus esittää huolensa rakennusten paloturvallisuudesta
- Tuulivoimaloiden turvallisuutta parannettava
- VTM Sakari Lauriala viestintäpäälliköksi
- Onnettomuustutkintakeskus muistuttaa leikkipaikkojen turvallisuussuunnittelusta
- Vuoden 2015 toimintakertomus on julkaistu
- Onnettomuustutkintakeskukseen on nimitetty tutkija
- Vuoden 2014 toimintakertomus on julkaistu
- Yhteiskunnan sähköriippuvuutta käsittelevä opas valmistunut
- Onnettomuustutkintakeskukseen on nimitetty vesiliikenneonnettomuuksien erikoistutkija
- Tiedote Statens haverikommission (SHK) julkaisemasta tutkintaselostuksesta
- Onnettomuustutkintakeskukseen on valittu viestintäpäällikkö ja tutkija
- Onnettomuustutkintakeskuksen uusi hallintopäällikkö on valittu
- Johtavan tutkijan (vesiliikenne) virkaan on valittu Risto Haimila
- Onnettomuustutkintakeskus muuttaa Pasilaan 11.-12.3.2013
- Suomen ja Venäjän ilmailuonnettomuuksien tutkintaviranomaiset allekirjoittavat yhteistoimintasopimuksen
- Internet-sivuilla julkaistu vanhoja tutkintaselostuksia 1960–1990-luvuilta
- OTKESin YouTube-kanavalle lisätty bussipalovideoita
- Onnettomuustutkintakeskus mukana järjestämässä tapaturmapäivää 13.4.2012
- Videoita lisätty Youtubeen
- Purjelentokoneen (OH-1000) lento-onnettomuus Espanjassa 2.10.2011
- Ilmailuonnettomuuksien johtavaksi tutkijaksi nimitetty Ismo Aaltonen
- Onnettomuuksien tutkintaa koskeva lainsäädäntö uudistui
- Ilmailuonnettomuuksien tutkintasäädökset uudistuneet
- Onnettomuustutkintakeskus mukana järjestämässä tapaturmapäivää 13.5.2011
- Painettujen ilmailuonnettomuuksia ja vaaratilanteita koskevien tutkintaselostusten jakelun päättyminen
- Onnettomuustutkintakeskuksen virka-apu HN-428 sotilaslento-onnettomuuden tutkintaan
- Markus Bergman on nimitetty ilmailuonnettomuuksien johtavaksi tutkijaksi ajalle 1.9.2010-28.2.2015
- Ilmailun D-tutkintaselostuksia
- OTKESin johtaja Tuomo Karppinen on siirtynyt eläkkeelle 1.6.2010 alkaen
- Ilmailuonnettomuuksien D-tutkintaselostuksia aletaan julkaista internetissä
- OTKESin uusimmat sivupäivitykset on saatavissa RSS-syötteenä
- Tutkielma onnettomuustutkinnan vaikuttavuuden mittaamisesta on valmistunut ja julkaistu
- Vesiliikenneonnettomuuksien yksittäisiä D-tutkintoja sekä D-tutkintojen kooste on julkaistu Internetissä
- Tiedote Copterlinen 10.8.2005 Tallinnanlahdella tapahtuneesta onnettomuudesta
Lisätiedot
Lasse Laatta
johtava tutkija,
raideliikenneonnettomuudet
etunimi.sukunimi@om.fi