Selvitys: Kotka PowerBoat Race -kisassa 1.8.2026 tapahtunut onnettomuus

08.10.2026

Tapahtumapäivä

01.08.2026

Julkaisupäivä

08.10.2026

Tutkintahaara

Vesiliikenne (M)

Onnettomuustyyppi

Onnettomuus

Tapahtumat

Kotkan Kantasataman edustalla 1.8. 2026 ajetussa rataluokan GT30 -moottorivenekilpailussa sattui onnettomuus, jossa kuoli nuori kuljettaja. Onnettomuus tapahtui, kun kilpavene kääntyi äkillisesti takaa tulevan toisen kilpaveneen eteen. Takaa tulleen veneen kuljettajalla ei ollut aikaa reagoida tilanteeseen, ja hän ajoi eteen kääntyneen veneen yli.

Ennen onnettomuutta kaksi kilpavenettä lähestyi ajoradan kolmatta käännöstä, jossa ajolinja kääntyy jyrkästi vasemmalle (kuva 1, poiju nro 3). Toinen veneistä oli ulompana ajoradalla, hieman toista venettä edellä.

Kuva 1. Kotka PowerBoat Race -kilpailun ajoradat. GT30-luokan ajorata merkitty sinisellä värillä. Onnettomuus tapahtui poiju numero 3 kohdalla. (Kuva: Suomen Purjehdus ja Veneily / OTKES (merkintä))

Vähän ennen poijulla tapahtuvaa käännöstä ulompana ajanut vene kääntyi äkillisesti ajoradalla sisempänä ajaneen kilpaveneen eteen (kuva 2). Kääntyneen veneen kuljettaja oli menettänyt veneen hallinnan, ja vene pysähtyi takaa tulleen veneen eteen. Aikaa reagointiin ennen törmäystä oli vain noin 1 sekunti. Takaa tulleen veneen kuljettaja yritti ohjata venettään oikealle, mutta ei  pystynyt estämään törmäystä.  Törmänneen veneen nopeus oli kova, arviolta noin 80 km/h, ja vene ohjautui suoraan poikittain pysähtyneen kilpaveneen yli.  Yliajanut vene osui toisen veneen ohjaamon kohdalle (kuva 3).Kuljettajan kypärä irtosi törmäyksessä hänen päästä.

Kuva 2. Havainnekuvat onnettomuustilanteesta (piirros: UIM, Mandatory Standard Accident Report)

Kuva 3. Törmäyksen jälkiä veneessä nro 39. (Kuva: Poliisi)

Veneen äkillinen kääntyminen ja hallinnan menetys johtuivat mahdollisesti joko jyrkästä ohjausliikkeestä tai veneeseen osuneesta aallosta. Veneen perä irtoaa tällöin veden pinnasta. Kun nopeasti liikkuva vene palaa takaisin veteen, se saattaa kääntyä äkillisesti ja pysähtyä, jos veneen runko ei ole suorassa etenemissuuntaan nähden. Veneeseen kohdistuu tällöin voimakas, jarruttava voima (vesikitka). Alan termein puhutaan haukkaamisesta, eli vene haukkaa veteen kiinni. Veneen suuri nopeus, aallot ja kääntynyt peräsin voimistavat tätä vesikitkan kääntävää vaikutusta. Kuljettajaan kohdistuu äkkipysähdyksessä usein myös suuria G-voimia, jotka voivat hetkellisesti vaikuttaa hänen toimintakykyynsä.

Törmäys havaittiin kisojen turvaveneistä heti. Ensimmäinen turvavene oli törmäyspaikalla 20-30 sekunnin kuluttua törmäyksestä. Koska kuljettajaa ei saatu heti pois veneestä, vene hinattiin nopeasti rantaan, jossa kuljettajaa aloitettiin elvyttämään. Elvytys kuitenkin keskeytettiin pian tuloksettomana, ja kuljettaja todettiin kuolleeksi paikan päällä.

Taustatiedot

Kotkassa järjestettiin 31.7.–2.8.2026 GT15-luokan maailmanmestaruusosakilpailu, GT30-luokan Euroopan mestaruusosakilpailu sekä GT10-luokan Eurooppa-cup samassa tapahtumassa. Suomen Purjehdus ja Veneily ry vastasi kaikkien näiden kilpailujen järjestämisestä. Kansainvälinen moottoriveneurheiluliitto, UIM (Union Internationale Motonautique) toimii GT-luokkien kattojärjestönä. UIM määrittää kilpailusäännöt ja ohjaa myös turvallisuutta koskevia vaatimuksia.

Kotkan venekilpailu oli yleisötapahtuma ja siitä oli ilmoitettu poliisille, pelastuslaitokselle sekä Traficomille. Kilpailulle oli nimetty turvallisuuspäällikkö. Paikalla oli ambulanssi koko tapahtuman ajan. Vesialue oli rajattu kilpailun ajaksi kilpailutoiminnan ja muun vesiliikenteen erottamiseksi. Yleisö seurasi kilpailua pääosin Kantasataman laiturilta. Kilpailijoiden turvallisuutta oli varmistamassa turvaveneitä joissa oli myös sukeltaja.

Kisojen aikaan sää oli hyvä, eikä kisa-alueella ollut tuulen aiheuttamaa aallokkoa. Kuitenkin kisojen aikana veneet muodostivat ajoradalle matalaa aallokkoa, joka sai veneet pomppimaan aika ajoin.

Kilpaveneilyn turvallisuutta varmistetaan sääntelyllä sekä katsastuksin. UIM:n määrittämät tekniset vaatimukset koskevat veneiden rakenteita, moottoreita, varusteita sekä kuljettajan turvallisuusvarusteita. Kilpaveneiden suunnittelussa ja valmistamisessa pyritään maksimoimaan kilpaveneilyn kannalta suotuisia ominaisuuksia. Kilpaveneiden ajo-ominaisuudet ovat kompromisseja suoranopeuden ja ohjailtavuuden välillä. GT30-luokan veneet kulkevat yleensä suoralla osuudella ja tasaisessa vedessä siten, että veneestä ei ole kosketuksissa veteen kuin potkuriakselin alapuolella oleva osuus. Veneen maksiminopeus on noin 87 km/h, jota lähelle voidaan päästään kilparadan suorilla osuuksilla.

Turvallisuushavainnot

Kuljettajat ottavat tietoisia riskejä, kun he osallistuvat veneiden nopeuskilpailuihin. GT30-luokassa kuljettajat ovat tyypillisesti 16–18-vuotiaita. Lajin voi Suomessa aloittaa jo 7-vuotiaana. Lasten ja nuorten kyvyt tunnistaa riskejä tai säädellä toimintaansa riskitason mukaan eivät ole vielä täysin kehittyneet, joten venekilpailujen turvallisuus riippuu aikuisten luomista säännöistä, käytännöistä ja hyväksytystä riskitasosta.

Kotkan venekilpailussa tapahtuneessa onnettomuudessa toteutui alalla hyvin tunnettu riski: veneen haukkaaminen ja kääntyminen äkillisesti toisen veneen eteen. Mitä suurempi nopeus on, sitä suurempi on haukkaamisen riski, sillä nopeuden kasvaessa veneen vakaus heikkenee.

Keskeinen turvallisuushavainto koskee alalla olevaa riskikäsitystä: Jokaisessa kilpailussa sattuu pieniä vaaratilanteita, kuten veneen kaatumisia ja loukkaantumisia. Alan toimijat pitävät näitä lajiin kuuluvina. Koska vakavia onnettomuuksia tapahtuu harvoin, veneiden nopeuskilpailuja pidetään turvallisena lajina. Korkeariskisen kilpailutoiminnan turvallisuustason todellinen mittari ei kuitenkaan ole vakavien onnettomuuksien määrä, vaan pienempien tapahtumien, vaaratilanteiden ja läheltä piti -tilanteiden määrä. Onnettomuudet ovat jäävuoren huippu, joten huomion pitäisi kohdistua näihin pienempiin tapahtumiin.

Selvityksessä nousi esille kuljettajien  ajokoulutuksen määrä. Kuljettajat olivat saaneet kuluneen kesän aikana melko vähän ajokoulutusta. Moni kuljettaja harjoittelee yksin oman laiturin tuntumassa, jolloin kokemus erilaisista ajotilanteista ja sääoloista jää vähäiseksi. Harjoittelussa ei selvityksen perusteella huomioida korkean riskin tilanteita, kuten aallokossa ajoa, jyrkkiä käännöksiä ja ajamista muiden veneiden läheisyydessä. Monipuolinen ajoharjoittelu sekä riskien tunnistaminen edistävät turvallisuutta kilpailutilanteessa..

Selvitystyön perusteella arvioitiin, ettei Onnettomuustutkintakeskuksen tekemällä turvallisuustutkinnalla ole saatavissa merkittävää turvallisuutta edistävää lisätietoa. Onnettomuustutkintakeskus ei käynnistä onnettomuudesta turvallisuustutkintaa.

Lisätietoja: