Äidin ja kolmen lapsen kuolemaan johtaneen Vuosaaren asuntopalon tutkinta valmistui - Palovaroittimista huolehdittava kunnolla ja kiukaiden käyttöliittymiä kehitettävä

Julkaistu 4.9.2017

Helsingin Vuosaaressa 9.12.2016 aamuyöllä kerrostalossa syttyneen asuntopalon tutkinta on valmistunut. Tulipalo sai alkunsa saunan kiukaan sytyttämistä kankaista. Asunnossa olleet neljä henkilöä, maahanmuuttajataustainen äiti ja hänen kolme lastaan, kuolivat tulipalossa. Asunnossa ei ollut palovaroittimia.

Vastuu palovaroittimien olemassaolosta ja kunnosta on asukkailla. Usein palovaroitin kuitenkin puuttuu, eikä asukkaan oman vastuun painottaminen näytä riittävän.

- Asunnon haltijan vastuu huolehtia yksinään palovaroittimista ei näytä toimivan. Tämä on huomattu monessa tutkinnassa. Vastuuta toimivista palovaroittimista pitäisi antaa soveltuvalla tavalla myös muille. Esimerkiksi taloyhtiöiden olisi luontevaa muun muassa asentaa varoittimia sarjatyönä asuntoihin, pohtii Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaakin palovaroittimien osalta, että sisäministeriö selvittää ja toimeenpanee yhdessä kiinteistöalan toimijoiden kanssa hyvät käytännöt siihen, miten kiinteistöjen omistajat ja ylläpitäjät saadaan sitoutettua osaltaan huolehtimaan palovaroittimien olemassaolosta ja kunnossapidosta. Huolehtimisvastuuta palovaroittimista tulee tarvittaessa kohdistaa myös taloyhtiöille.

Toinen tutkinnassa keskeiseksi noussut havainto koskee sähkökiuasta, jonka päälle kytkeytyminen osoittautui oleelliseksi tekijäksi onnettomuuden muodostumisessa:

- Kiukaan käyttöliittymät ovat jääneet kehityksestä jälkeen. Moni on tottunut niihin lapsesta alkaen ja pärjää hyvin. Mutta kaikilla ei ole näin, jolloin vahinkoja voi sattua. Kytkimet ovat usein epäselvät, merkinnät huonot, eikä esimerkiksi mikään merkkivalo osoita ajastimen tai kiukaan päällä oloa. Kehittämismahdollisuuksia on paljon. Erilaisia käyttöliittymiä on tutkittu paljon ja hyviä käytäntöjä on olemassa. Niitä pitäisi vaan soveltaa. Onkin huolestuttavaa, että kukaan kiuasvalmistajista ei vastannut lausuntopyyntöömme yhtään mitään, toteaa Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi.

Tutkinnan pohjalta annettu turvallisuussuositus on kohdistettu suurimmille sähkökiukaiden valmistajille. Valmistajia kehotetaan kehittämään kiukaiden käyttöliittymää turvallisempaan suuntaan, jotta inhimillisiä virheitä torjuvat ominaisuudet saataisiin myös perusmallin kiukaisiin. Paras ja nopein ratkaisu on kiuasvalmistajien oma kehitystyö, jonka kautta hyvät ratkaisut siirtyvät usein luontevasti kaikkia kiuasvalmistajia sitoviin standardeihin.

Maahanmuuttajien turvallisuusosaaminen, automaattinen sammutuslaitteisto ja osoitejärjestelmä muiden turvallisuussuositusten kohteina

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö kartoittavat maahanmuuttoon liittyvät arjen ja asumisen turvallisuutta koskevat ongelmat ja uudistavat maahanmuuttajien vastaanotto-, kotoutumis- ja koulutusjärjestelmää siten, että maahanmuuttajien turvallisuutta koskeva perusosaaminen varmistetaan. Osalle maahanmuuttajista länsimainen turvallisuusajattelu ja -kulttuuri sekä viranomaisten toimintatavat ovat tuttuja, osalle taas hyvinkin vieraita.

Onnettomuustutkintakeskus myös toistaa vuoden 2014 Turun kerrostalotulipalon tutkinnassa annetun suosituksen. Sen mukaan ympäristöministeriön tulee laatia pitkän aikavälin suunnitelma siitä, asennetaanko uusiin ja peruskorjattaviin kerrostaloihin ja mahdollisesti muihin asuinrakennuksiin automaattinen sammutuslaitteisto. Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus toistaa Espoon louhintatyömaalla 2006 tapahtuneen onnettomuuden tutkinnan yhteydessä annetun suosituksen, jonka mukaan sisäministeriön tulisi yhdessä Suomen Kuntaliiton ja muiden osoitejärjestelmän laatijoiden kanssa selvittää osoitejärjestelmän laatimisen ja päivittämisen toimivuus, ja onko asiasta tarpeen antaa yksityiskohtaisempia säädöksiä jo olemassa olevan ohjeistuksen lisäksi.

Katuosoitteen ensisijainen tehtävä on kohteen yksilöiminen siten, että se voidaan paikantaa ja tarvittaessa löytää nopeasti. Erityisesti tämä korostuu kiireellisissä viranomaistehtävissä, jolloin käyntiosoitteesta poikkeavat katuosoitteet voivat aiheuttaa merkittävää viivettä.

Lisätiedot:
Johtaja Veli-Pekka Nurmi, p. 0295 150 701 (Twitter: @VPNurmi)
Johtava tutkija Kai Valonen, p. 0295 150 707 (Twitter: @KValonen)